You. Stronger. on nyt Stronger by Hanna

Huomasitte varmaan, että blogin nimi vaihtui. You. Stronger. on nyt Stronger by Hanna. Olen pitkään miettinyt, että haluaisin tästä jotenkin persoonallisemman ja henkilökohtaisemman. En vielä osaa täysin sanoa, minkälaiseksi tämä tulee muokkautumaan, mutta aloitetaan nyt siitä, että blogin nimessä näkyy oma nimeni. Silloin tämä henkilöityy vähän paremmin, ja saan ehkä kirjoitettua enemmän omasta näkökulmastani.

Blogi tulee edelleen olemaan pääasiassa ammatillinen, katson asioita valmentajan ja fysioterapeutin näkökulmasta. Mutta asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia, ja monesta asiasta voi olla useampaa eri mieltä. Puhun tietysti omasta näkökulmastani. Katson mielelläni maailmaa liikunta-alan ammattilaisen silmin, mutta koskaan ei voi kuitenkaan unohtaa yksilöä.

Eniten ehkä tässä vaikuttaa se, että tyyli, millä vaikkapa valmennan, on aina ihmisen huomioiva. Toisin sanoen, jos joskus valmennettavalla tuntuu, että tänään täytyy vain jutella, niin sitten me juttelemme. Treenit saa kyllä tehtyä toistekin. Pidän jopa treenejä tärkeämpänä sitä, että jos mielen päällä on jotain, eikä ketään muuta kelle siitä kertoa, niin sitten vaikka valmentajalle. Toki suurin osa valmennuksista menee yleensä ihan treeni edellä. Väitän kuitenkin, että jos vain ohjaisin asiakasta kysymättä ensin että miten menee, niin homma jäisi jotenkin yksiulotteiseksi. Mä en halua toimia niin.

Valmennan normaaleja, tavallisia kuntoilijoita. Jos valmentaisin kilpaurheilijoita, en tiedä, kysyisinkö heiltä miten menee. Ehkä kysyisin, ja he vastaisivat että hyvin. Sitten treenattais ilman turhia höpinöitä. Mutta usein ihmisellä ei välttämättä mene ihan hyvin. Joskus menee suorastaan päin persettä. Ja joskus taas menee niin hyvin, että hän haluaa jakaa sen valmentajalleen. PT:n työ ei ole pelkästään kertoa ja puhua, vaan myös kuunnella. Ja sitä puolta haluaisin korostaa tässä kiireisessä maailmassa. Kaikilla pitää olla joku ihminen, jolle puhua. Vaikka sitten ihan jonninjoutavia asioita. Kaikki kuitenkin haluavat tulla kuulluksi ja nähdyiksi.

Uskon siihen, että opetus ei ole vain sitä että valmentaja tai opettaja puhuu, vaan asiakkaan tulee itse myös aktiivisesti miettiä että miksi näin tehdään. Samalla tavalla myös keskustelu on kaksisuuntainen tie, jos toinen kertoo itsestään jotain, on suorastaan normaalia että kuuntelemassa on oikea henkilö, eikä vaikka tietokone. Persoona. Siksi haluaisin tuoda tähän blogiin hieman enemmän henkilökohtaisuutta. Että täällä ei vain ole joku joka sanelee faktoja ja tutkimustuloksia. Vaan ihan oikea ihminen. Naurava, nopea käänteissään, joskus kovaääninen ja äärimmäisen helposti innostuva ihminen.

Jatketaanpa juttua pian.

Hanna