Lukupäiväkirjan parhaat kirjat 2011

Kati kertoo Kaksi-nolla -palstallaan lukupäiväkirjastaan ja viime vuoden parhaista lukukokemuksistaan. Ehdottomana kirjaintoilijana minäkin päätin jakaa teille omat lempikirjani viime vuodelta.

Aloin pitää lukupäiväkirjaa viime keväänä, erään Lilyssä kirjoitetun tekstin innoittamana. Viime vuonna saldona oli 30 luettua kirjaa + 2 kesken jäänyttä.

Parhaan kirjan tittelistä kamppailevat koukuttava ja koskettava Audrey Niffeneggerin Aikamatkustajan vaimo, ihastuttava hyvän mielen kirja Anna Gavaldan Kimpassa, jonka luin jo toista kertaa sekä Suzanne Collinsin Nälkäpeli-trilogia, jonka ahmin lähes yhteen putkeen loppuvuodesta.

Viimeksi mainittua Nälkäpeliä en voi kehua liikaa: SUOSITTELEN! Kyseinen sarja on suunnattu nuorille, mutta toimii ehdottomasti myös aikuisemmille lukijoille.

Nälkäpeli kertoo tulevaisuuden Pohjois-Amerikasta, jossa hallitsijat osoittavat valtaansa vuosittain järjestettävällä Nälkäpelillä. Jokaiselta vyöhykkeeltä lähetetään yksi tyttö ja yksi poika tosi-tv-tyyppiseen Nälkäpeliin, jossa nuoret taistelevat areenalla toisiaan vastaan. Vain yksi astelee areenalta ulos voittajana – ja hengissä. Kirjoihin kannattaa tutustua ennen maaliskuuta, jolloin leffateattereihin tulee ensimmäinen Nälkäpeli-elokuva.

”Hyvä kirja” -merkinnän ovat saaneet listallani myös Marina Lewyckan Traktorien lyhyt historia ja David Foenkinosin Nainen, jonka nimi on Nathalie, joka jakoi kovasti mielipiteitä kaverieni keskuudessa.

Vuoden suurimpia pettymyksiä olivat kesken jääneiden Alice Munron Viha, ystävyys ja rakkaus sekä Anna Quindlenin Se mikä on totta lisäksi Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen (too weird) ja Noah Hawleyn Kaikki sanovat tahdon (too boring).

Tämän vuoden ensimmäisenä kirjana lukemisen alla on Cecilia Samartinin Nora & Alicia, joka on vaikuttanut todella hyvältä ja saanee ”hyvä kirja” -merkinnän listallani.