Ahkera pikku opiskelija
Olin jo päättänyt, että seuraava kirjoitukseni on jotain muuta kuin viime aikaiset ”mitä mulle kuuluu” -postaukset. Jotain keskustelevampaa, ehkä joku huomio asiasta, joka on sattunut silmiin. No, ensi kerralla sitten…
En nimittäinvoi vastustaa kiusausta julistaa hetki saamani iloiset ja yllättävät uutiset: minulle on myönnetty stipendi hyvästä koulumenestyksestä! Kuinka hassua!
Olen todella otettu tästä kunnianosoituksesta. Olen toki ahkeroinut, mutta totuus on, ettei kukaan työmaailmassa kysele kurssien arvosanoja sen jälkeen, kun olen valmistunut. Olen haalinut hyviä arvosanoja ennen kaikkea itselleni, sillä haluan olla enemmän kuin keskinkertainen. Uskon, että kova työ palkitaan – ennemmin tai myöhemmin.
Sen syvällisempiä pohtimatta: wuhuuuuuu!
