juorukelloja ja ”ystäviä”
Jokainen jolle olen kertonut raskautuneeni, on ilmeisesti kertonut jollekkin tämän uutisen eteenpäin.
Äiti kertoi parhaalle ystävälleen, serkkulikka kertoi isälleen, kaksi ystävää kertoivat omille vanhemmilleen, miespuolinen ystävä juorusi omille ystävilleen..
(Mies on kertonut ”karusta kohtalostaan” kaikille, työkavereistaan lähtien, tosin lapset ovat myös hänen joten tätä ei kaiketi lasketa juoruamseksi?)
Maailma on pieni.
Etelään muuttaneelle veljelleni en ole vielä saanut aikaiseksi soittaa, ja isäpuolelleni pitäisi asiasta kertoa. Tällä menolla puoli Suomea tietää ennenkuin massu näkyy..
Miksi sitten en halua että kaikki tietävät? Koska pelottaa että jotain sattuu.
******
Isä-kuvio ei sinänsä ole muuttunut, tosin nyt olen useamman yön ja päivän viettänyt Miehen kanssa.
Toisen kanssa on vaan hyvä olla..
niinpä koetan päivittäin muistuttaa itseäni hänen mielipiteestään masuasukkeja kohtaan.
Mies lähti eilisiltana ryyppyhommiin ystävänsä luo, joten sain toimia kuskin ominaisuudessa. Vähän ennen lähtöä Mies ilmoitti, ettei häntä tavitsekkaan hakea, Hän jäisi yöksi. No eipä minun tarvitse väkisin valvoa.
Olin noutanut itselleni kuoharipullon, Ja ajelin ystäväpariskunnan luokse iltaa istumaan. Ajattelin että kun ystävät laittavat unille niin ajelen kotiin nukkumaan.
Yllätyksekseni paikalla oli yksi, josta minulle ei mainittu ja mietinkin paljastuuko raskaus. Onneksi Hän ei humalatilaltaan huomannut pullon kyljessä kissan kokoisilla kirjaimilla olevaa tekstiä juoman alkoholipitoisuudesta.
Sain Häneltä myöskin positiivista huomiota tupakan polton lopetuksesta.
Yllättäen ystävättäreni ilmoitti että hänelle tulee kyyti puolen tunnin sisään. Tyttöjen iltaa viettelemään oli lähdössä. Baariin pika-valmistautumisen välillä naurahti vain että onko ikävä tälläisiä äkkilähtöjä?
Nytkö saa syyttä taas hormoneja! kylläpä ärsyttää! luulisi että kaksi lasta odottanut nainen kyllä tietää että eivät ne menohalut ole mihinkään kadonneet! Ja lisäksi Ystävä oli luvannut pitää minulle illan seuraa, ja rivien välistä luettuna ei seurani paariin kelvannut..
Vaikka olenkin nyt raskaana niin kyllä minäkin haluan viettää tyttöjen iltaa, ja meikkailla ja valita vaatteita,lähteä baariin tanssimaan ja ihan vaan käydä välillä kylillä.
Onneksi löysin muuta seuraa loppuillalle, ja lähtiessäni katsoi raskaudesta tietämätön kummasti minua ja puolillaan olevaa skumppapulloani.
Miespuoliselle kaverille ajelin sitten katsomaan leffaa. (Ja saatiin tännekkin lunta! komiasti pöllysi mootoritiellä!)
Loppu yön huipennus taisi olla kun pyydettiin tulemaan kainaloon ja jäämään yökylään. Siis mitä!?! Mehän ollaan vaan ystäviä…
En sitten mennyt, enkä jäänyt ja tilanne ohitettiin naureskelemalla..
Viikonlopun kysymys saldo:
- Milloin on oikea aika lopettaa raskauden ”salailu”?
- Saako juorukelloille vetäistä herneen nokhaan!?
- Miten suhtautua ”ystäviin” joiden mielestä et enää olekkaan loisto baariseuraa?
- Miten suhtautua ”ystävään”, joka ehdottelee ”kainaloon tulemisia”?
- Kannattaako miespuolisen ystävän ehdotuksista kertoa Miehelle, jonka kanssa vielä toivoisi välien lämpenevän?