Kirjoittamisesta

Silmiini on osunut useampikin teksti siitä, kirjoittavatko bloggaajat omalla nimellään ja omilla kasvoillaan. Itse en vielä ole kuvaani tänne lisännyt, sillä kirjoitan ajoittain todella henkilökohtaisista asioista.

En ole myöskään maininnut blogin kirjoittamisesta kenellekkään.

Tai, noh, muutamalle hyvälle ystävälle, mutta  en ole kertonut mistä kirjoitan, missä kirjoitan, saatikka millä nimellä.  Ehkä kirjoitankin enimmäkseen itselleni, ja toisaalta onhan tämä eräänlainen henkireikä purkaa ajatuksia, aina niin sekavassa suhdemaailmassa.

Aikaisemmin en ajatellut, että Miestä kiinnostaisi kirjoitanko blogia. Kerran hän kysyi ja sanoin kirjoittelevani elämästäni ”sitä sun tätä”. Viime yönä hän on kuitenkin lukenut blogini läpi? Ainakin sivuhistorian mukaan.

Sanomattakin lienee selvää etten ollut ajatellut tekstejä/avautumisia Miehen luettavaksi.

Mitäs nyt sitten?

Ei mitään. 

Mies varmasti ilmaisee mielipiteensä kirjoituksistani, mikäli hänellä sellaisia on.

Voisin toki poistaa kaikki kirjoitukseni, mutta en halua. Tälläistä elämäni on ollut raskausajan, ja ajattelin tallentaa nämä kirjoitukset vielä itselleni, vaikka muistitikulle.

Tämän riskinhän olen ottanut kun selvitän suhde-elämästäni julkisesti. (Tosin ilman kasvoja) että joku minut ”tunnistaisi”.

Muita kuulumisia:

Eilen kävin diabeteshoitajalla keskustelemassa ruokatottumuksistani. Sain myös inhottavan koneen, jolla piikittää itseäni 5 kertaa päivässä. (Huih!!) Tosin vain parina päivänä viikossa riittää, näin alkuun.

Asunto asiatkin alkavat edistyä! Joulukuusta olen hakenut asuntoa, ja lopultakin tekivät tarjouksen. Ehkäpä tämä elämä alkaa muotoutua jollekkin mallille, kun saan (isomman) kodin minulle ja pikkuiselle.

 

Positiivista viikonloppua!!! :)