uneton yö ja rv 30+2

Löytyisikö kauneusvinkkejä silmänsä turvoksiin itkeneelle? puoli yötä valvoneen silmäpussit kaipaisivat myös käsittelyä…

Ahdistus ja paha mieli purkautuivat lopulta lohduttomana itkuna keskellä yötä. Riittämättömyyden tunne oli musertava.

Nyt on vain surullinen/haikea olo, enää ei itketä. Uskoisin, että paha olo vain piti päästää ulos, että voisi nähdä taas asioita uusin silmin.

Unettoman yön jäljiltä raahauduin neuvolaan. Rv 30+2 ja kaikki arvot ja paineet kunnossa. Mahakipuani koskien en saanut vastauksia. Sen sijaan sain kauhean määrän kysymyksiä yksityiselämääni koskien, ja ei, edelleenkään neuvolantäti ei ole paras kaverini, jolle kertoisin kaikki asiani pieniä likaisia yksityiskohtia myöten. Sanotaan nyt näin että ei, edelleenkään lapsen isä ei tule sinne neuvolaan kanssani.

Ai, näytän väsyneeltä? Itse olet suorastaan tekopirteän oloinen….

Sain myös ”nuhteita” täyttämättä jääneestä paperista.

Ai mikä esitietolomake? Köh köh….

Neuvolasta porhalsin suoraan keskusneuvolaan ultraan. Kyllä, taas ylimääräinen ultraus. Tällä kertaa lääkäri tutki tarkemmin virtauksia ja edelleen tutkittiin lapsen kokoa. Pikkulikka kasvaa alimman käyrän mukaan (edelleen) ja painoarvioksi merkittiin 1,2 kg.

” Siro tyttö, mutta kaikki on kunnossa. ” Totesi lääkäri.

Sain kuukauden päähän kontrolliajan. Siis ultraan. Tätä hieman ihmettelen kun kerran kaikki on kunnossa.

Raskausviikko 30. Tuntuu niin uskomattomalta, kun asiaa pysähtyy ajattelemaan. Noin kymmenen viikon päästä minulla on pikkuinen, jonka saan syliin. <3

Ulkona paistaa aurinko. Ehkä tästä voisikin tulla hyvä päivä.