huutava vauva

Olen kuullut sanottavan että vauvat, ne vain syövät, nukkuvat ja kakkaavat.

Minun vauvani ei nuku.

Tai nukkuu Hän öisin, (jos mahaan ei satu) mutta päivisin ei. Minulla ei ole kamalasti aiempaa kokemusta vauvoista, joten heräsin tähän todellisuuteen vasta nyt. Vauvani nukkuu päiväsaikaan parit tunnin unet, jos on sylissä tai mandukassa. Kerran Nukkui vaunuissa.

Näin ollen ”omaa” aikaa ei kauheasti vuorokaudessa ole. Ruuat, pyykit ja vessareissut hoidetaan joko Pikkulikka sylissä, tai laskemalla lapsi sitteriin, jossa Hän huutaa.

Mainitsinko jo, että Lapseni nukkumisen sijaan itkee? Näin siis on. Kuulemma muiden vauvat nukkuvat useita tunteja, ilman kummempia hysytelyjä, minun Pikkuiseni itkee hyssyttelystä huolimatta. Kaikki mitä teen ilman vauvaa sylissä, teen Pikkulikan karjumisen säestämänä. Suihkuun en viitsi edes lähteä ilman että joku muu olisi vauvan kanssa, mutta ruuan tekoon yhdellä kädellä alan jo tottua. Koska karjuminen on kokopäiväistä, lienee sanomatakin selvää että hermohan siihen huutamiseen lopulta menee, ja jos ei hermot niin järki ja kuulo.

Silloin hätiin rientää Mummu.

Touhottaja Mummu kutsui Pikkulikan hoidetavaksi, ja käski Äidin painella jonnekkin tuulettamaan päätään. Äiti oli mielissään ja paineli ystävänsä luo kahville. Miten mahtavalle tuntui juoda kuppi kahvia, ihan vaan rauhassa. Toisaalta taas, niin outoa olla ilman karjuvaa ja kitisevää Pikkulikkaa. Koko ajan pälyilin ympärilleni, koettaen etsiä kantokoppa, vaikka tiesin kyllä ettei lapsi ollut mukana. Oltuani poissa tunnin, soitin Mummulle että miten menee. Hyvin kuulemma pärjäsivät. Päätin juoda toisenkin kupin.

Kaikkiaan olin poissa kaksi tuntia. Ja hieman kiireellä painelin Pikkuista noutamaan, mielessäni nälkäänsä huutava lapsi. Eihän siellä mitään hätää kenelläkään ollut, olivat kuulemma nukkuneet lähes kokoajan, mitä nyt hieman kitisty massua, ja jatkettu unia. Missä Pikkuinen sitten oli nukkunut? No Mummun mahan päällä tietenkin.

Olin ensimmäistä kertaa erossa lapsestani, kahden tunnin ajan. Rankkaa. Hassua kuinka toista jäi kaipaamaan, vaikka kaipasikin hieman aikaa ilman huutoa ja itkua.

 Miehellä on alkanut nousta tavaksi päivitellä Pikkulikan huutamista, ja nukkumattomuutta. Hän ei ole kuten muut lapsensa, tuo huutaminen ei ole normaalia.

Pikkulikka on ehkä vaativa vauva, mutta onneksi minulla ei ole niinkään kokemusta niistä helpoista vauvoista.