itku pitkästä ilosta?
Itku pitkästä ilosta, sanotaan. Suhteellisen tyytyväisenä olenkin tässä muutaman viikon elellyt. Tänään minä, itseäni kovinkin tasapainoisena ihmisenä pitänyt olen itkeskellyt pitkin päivää.
Itku numero yksi, satuhäät-jakso, jossa sulhasen isä kuoli ennen häitä. (Satuhäät harvemmin itkettää)
Itku numero kaksi, vasta herännyt Mies kieltäytyi kuvaamasta vauvamahaa ja keskittyi mielummin valmistamaan aamucappuccinoja.
Itku numero kolme, Ystävä perui kahvitreffit.
Itku numero neljä, päiväraha-hakemuksessa oli väärä päivämäärä, ja hakemus tuli bumerangina takaisin.
Itku numero viisi, kun Mies ilmaisi haluavansa omaa tilaa ja aikaa, ja lähti töihin vilkuttamatta.
Johtopäätös numero yksi, Itkeminen johtuu raskaudesta, minusta on tullut hormoonihirviö.
Johtopäätös numero kaksi, olen jonkinsortin läheisriippuvainen.
Loppu tulos: Itkuinen, raskaana oleva naikkonen sopii kahvitreffit toisen ystävän luo, jossa hänet pukataan täyteen kahvia, donitseja, leivonnaisia ja kermavaahtoa. Paha mieli on lopulta poissa, ja muuttunut takapuoleen ylimääräisiksi kiloiksi..