Mies veti pari viikkoa sitten kaamean mustasukkaisuus kohtauksen, minun miespuolisesta ystävästäni. Itse en kyseisestä miehestä ole kiinnostunut, vaikka Hän mahdolisesti olisikin minusta. Olemme siis ystäviä, välillämme ei ole mitään kerrottavaa. Katselimme yhdessä elokuvan ja vaihdettiin kuulumisia. Molemmat istuivat omilla sohvillaan koko elokuvan ajan ja popkornitkin oli jaettu molemmille omiin kupppeihin.

Mies kertoi avoimesti kuinka on mustasukkainen ja  uteli illan etenemisestä. Lopulta Hän rohkaistui kysymään enkö ikävöinyt Häntä laisinkaan? Hän myös kyseli kovasti olenko harrastanut seksiä muiden kanssa? Entä olenko tehnyt jotain muiden kanssa? vastaus on en.

Samaan kysymykseen vastattuani, mietin haluanko vastauksia samoihin kysymyksiin. En minä halua tietää säätääkö Mies muiden kanssa. Tai oikeastaan haluan tietää, muttakun siitä tulee niin kamala olo. Sehän on kuin taivas rysähtäisi niskaan.

Kysyin kuitenkin. En saanut vastausta. Sain jonkinsortin selittely-kiertely-sepustuksen ja vastaukseeni vastattiin useammalla kysymyksellä. Yksi niistä oli kuinka se sinuun vaikuttaisi?

Jätin tämän asian tähän. En kysynyt enää. Mitä väliä on ihanalla yhdessä vietetyllä ajalla, kun toinen ei pysty olemaan rehellinen?

Itsensä tässä tuntee taas niin typeräksi. Vastaamatta jättäminenhän on  suora kieltäminen.

Nuo pari viikkoa ovat kuluneet mukavasti. Välillä on vietetty arkea yhdessä, välillä ei. Tämä keskustelu on kuitenkin jäänyt muistiin. Erityisen typeräksi olen tuntenut itseni eilen sekä tänään, juuri nyt tätä kirjoittaessani.

Olen laittanut lapsia kouluun, koettanut siivota/siistiä keittiötä, sitä mukaa mitä lapset ovat sitä sotkeneet.

Toissa päivänä mies lähti katsastamaan ”jonkun” kaverin kaverin autoa, kaverina. Sellainen Blondi näkyi kun kurkkasin verhon välistä, pyykkejä laittaessani. Kaamea mustasukkaisuus piikki! Eihän Mies ole minulle mitään luvannut. Illalla osoitin hänelle mustasukkaisuuttani ja Mies tuumasi ” Sinä oot alkanu mustasukkaiseksi kun oot täällä viettänyt aikaa enemmän ”

Olin Minä mustasukkainen aijemminkin. En vain näyttänyt sitä.

Ehkäpä pääsen mustasukkaisuudestani yli, kun oppisin taas luottamaan. Tosin kun tiedän ettei Häneen voi luottaa.

Sievä naurahdus ja hymy ” Pöljä ” halaus ja suukko päälle. Sillä hetkellä on hyvä mustasukkaisenki olla kun, toinen antaa ymmärtää että välittää. Vai onko tämä vain omaa tulkintaani välittämisestä?