siisteyttä ja laatutavaraa

Blogi maailmaan tutustuessani olen huomannut  itsessäni jotain kummallista.

Minä kadehdin. Minä kadehdin siisteyttä ja tilavuutta. Kauniita esineitä. Laatutavaraa.

Ennen en olisi vähempää voinut olla kiinnostunut musta-valkoisesta sisustuksesta, Kauniista astioista, kattauksista, saatikka kalliista ja epäkäytännöllisistä Desing-esineistä.

Mitä on tapahtunut?

Tai oikeammin, miksi ajattelen tänään niin eritavalla kuin aikaisemmin?

Minulla on ystävä, joka on aina ollut ”materian” perään, vähän tyyliin ”merkki maksaa, mutta maksakoot”. Hän on aina ilmaissut sen olevan Hänen valintansa, elää ja kuluttaa.

Itse en niinkään ole koskaan välittänyt merkkituotteista/kamppeista, oikeastaan olen ikäni kapinoinut niitä vastaan. Kun saman asian saa halvemmalla, miksi ostaa se kolme kertaa kalliimpi, vain koska siinä on joku tietty logo?

Se oli ennen. ( ehkäpä ennen pidin häntä jopa hieman turhamaisena) Toisaalta onko se väärin jos haluaa kulkea niissä tietyissä merkki vaatteissa, merkki-koruissa, merkki-laukku olalla?

Sitten nämä täydellisyyttä huutavat kuvat joita bloggaajat jakavat sivuillaan kodeistaan.

Kadehdin.

Verhot, huonekalut, lamput…

 Kovin olen miettinyt, onko muiden ihmisten kodeissa aina noin puhdasta, ja jokainen sohvatyyny kauniisti asennossa?

Jokaisen lipaston päällä on tavaroitaista tarkasti harkittu kokonaisuus, ei mitään ylimääräistä. Useimmat lapsiperheiden kodit eivät muistuta sellaisia, että niissä edes lapsia asuisi. Ei pyykkiä pullistelevaa pyykkikoria, ei lasten leluja mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Yhteenkään seinään ei ole lapset piirtäneet ja Ulkovaatteet eivät varmasti ole pitkin lattioita.

Vai olenko minä itse vain laiska siivooja?

Vai tavannut vain yliaktiivisia-hirviö-lapsosia?

Paineita lapsiperheen kodin puhtaana pitämisestä ennen 9 raskausviikkoa!

Ohhoh, taidampa jättää tämän mietiskelyn vähemmälle, ja toivon että bloggaajat tekevät suur-siivouksen ennen kuvausta, ja  käyttävät päälle sitä ”photosoppia” (edes vähän)

(itse en sellaista ole päässyt kokeilemaan)

Onko se sitten väärin haluta siisteyttä, laatua ja kauniita asioita? Ei se ole.

*******

Lisätäämpä tämän pohdiskelun loppuun, etten itsekkään välitä villakoirista tai likaisista ikkunoista, muusta sotkusta kodissani. Huonekaluni eivät kai vain sovi yhteen keskenään/itse asunnon kanssa ja näin ollen eivät muodosta kaunista kokonaisuutta?

öö.. ja minä olen kaamea tavara-hamsteri.  Tämän takiakko oma koti näyttää aina liian pieneltä,sotkuiselta/ahtaalta  ja no, sellaiselta kirpparikodilta?

Nyt kun tämän oman tekstin lukaisi uudelleen, niin huomaan, etten luultavasti osaisi asua tälläisessa kodissa, joita kadehdin.

tosin ehkäpä minunkin kotiin mahtuisi muutama ”laatutavara”, vaikka hieman hintavampia olisivatkin.

Suhteet Sisustus Oma elämä

yksinhuoltajaksi?!

Eilen…

Tulevien lasteni isä kirjoitti kaikessa hurmaavuudessaan vihaavansa sitä ettei hänen mielipidettään raskaudesta ole otettu huomioon. Se ettei Hänellä ole minkäänlaista päätäntä valtaa asioihin on tehnyt Hänestä katkeran, eikä Hän pysty ehkä koskaan sulattamaan tosiasiaa että saa vielä lisää jälkikasvua.

Vuoretellen Mies ”kaipaa kainaloonsa, vuorotellen melkeimpä vihaa

tässäpä sanasta sanaan taas minun elämäni tosiasioita mustaa ja valkoisella..

Mitä tässä pitäisi ajatella..

Tuntuu sille että voisin alkaa täys feministiksi ja Kirota ja Noitua jokaisen kolmijalkaisen päältä maan! Ja lisäksi saarnata koko Suomen kansalle siitä kuinka lapsia tehdään! Ja kuinka VASTUUN kantaminen kuuluu myös miehille! Liekö itsestään selvää että jälleen Mies sai minut tunteman itseni tunnepyörremyrskyksi..

Yksinhuoltajan tulevaisuus siintää edessä, onneksi sitä ei osaa edes pelätä. Vielä. Kaippa siihen valmistautuminen käy parhainten, kun on tietoinen asiasta ja sen hyväksyy. (Tai oikeastaan enhän minä sitä ole hyväksynyt, koetan vain uskotella itselleni niin)

”Kiroukseni oli rakastua mieheen, joka ei rakasta minua”

-Holiday

Tänään taas paremmalla tuulella 🙂 nukuin pitkään ja kävin moikkaamassa ystävää lapsineen. Siinä vaiheessa ku kummipoika 2,5v oli juossut 22 kerran olohuoneen pöydän ympäri, oli pakko alkaa miettimään mistä tuota virtaa riittää? 

Kyllä minun mökissä tulee olemaan vilskettä kun niitä juoksioita on useampi.

Kovasti olen myös tänään pohdiskellut miespuolista ystävääni, joka nyt aikoo hakea lapsiensa yksinhuoltajuutta. Hänellä kyllä kuulostaa vientiä riittävän.

Kun mies on yksinhuoltaja, Hän on Y-H isolla Y:llä. Nainen sen sijaan ei kelpaa kellekkään, kuin yhden yön kaveriksi.

onko todella näin?

Tämä kyseinen mies-ystävä myös teki sen mitä en oikeasti uskonut tapahtuvan minulle. Hän länttäsi kätensä alavatsalleni ja tuumasi että ” voihan paksusti ”

Siis KÄPÄLÖI MINUN MASSUA JOSSA EI RASKAUS EDES VIELÄ NÄY!

Nyt tiedän mille MamaJohannasta on mahtanut tuntua http://www.lily.fi/juttu/apua-henkilokohtaista-tilaani-loukattu

Suhteet Oma elämä Rakkaus