Perjantai, ja viikonloppu edessä.

Jotenkin koko viikko on mennyt tekemättä mitään ja saamatta mitään aikaan. On tämä surkiaa.

Olen koettanut asennoitua odottajaksi, lukemalla netti sivustoja ja erillaisia blogeja. Eipä tätä raskautta edelleenkään itse ymmärrä. Tupakan poltto tosin jäi kerta heitolla, pari päivää sitten. Se ei vaan enää maistu. JA HYVÄ NIIN.

Mies kyseli eilen saunassa, että mikä hänestä tulee kun nämä syntyvät? Vastasin että hänestä tulee isä, jos Hän niin haluaa.

Vastaus ei kelvannut ja ajoi ilmeisesti jotain muuta takaa tällä kysymyksellään? minulla ei nyt oikein sytyttänyt, ja kai yritän keskustella hänen kanssaan myöhemmin uudelleen.

Surettaa

Jos mies ei tiedä kykeneekö katkeruudeltaan olemaan lapsilleen isä, niin mitähän hänestä sitten pitäisi tulla?

Mies on myös alkanut jälleen ”syyllistämään” minua raskaaksi tulemisesta.

Olin kuulemma sanonut etten tule raskaaksi, kun on kierrot sekaisin jälkiehkäisypillerin oton jälkeen.

Hän oli kuulemma tähän luottanut. Väittäisin ettei nyt ihan pidä paikkaansa tämäkään, sillä kyllä näitä ”pöljäilyä-ilman-ehkäisyä” on hänen kanssaan harrastettu ihan säännöllisesti. Ennen ja jälkeen pillerin…

Katkeruutta ilmassa, molemmin puolin

Toisaalta olen yrittänyt ajatella että pärjään vauvojen kanssa vaikka yksinäni, pakkohan se on.

Mies vain puhuu siitä kuinka hankalaa kaikki tulee olemaan ja kuinka sitä pärjää tässä elämässä? ” Eikö sua yhtään hermostuta? ” Ei, enhän minä edes vielä tajua koko tilannetta, toisaalta olen myöskin vain jättänyt ajattelematta. Jos liikaa alkaisin ajattelemaan siitä tulisi ressi.

Toisaalta tuntuu että tilanne surettaa niin paljon etten jaksa ajatella.

Ja parisuhteeseen jos koettaisimme vielä, Hän olisi vain katkera lapsista ja sen toisen naisen menetyksestä minulle. Minä olisin vain surullinen, koska tietäisin ettei mies oikeasti rakastaisi minua ja lapsia.

Lisäksi puhutaampa tosiasioista niiden oikeilla nimillä. KAKSOISRASKAUS on aina RISKIRASKAUS. Näin on ja ikinä ei tiedä mitä tapahtuu. Mikäli tämä raskaus päättyisi kannaltani ikävästi, Mies tuskin haluaisi olla enää kanssani, kun ei nytkään tiedä mitä pitäisi tehdä. Tänään 7vk ja vielä monia viikkoja jäljellä. Mitä vain voi vielä tapahtua.

HUOKAUS ja iso tuhahdus, jostakin pitäis nyt imaista iso annos positiivisuutta tähän päähän.