siisteyttä ja laatutavaraa

Blogi maailmaan tutustuessani olen huomannut  itsessäni jotain kummallista.

Minä kadehdin. Minä kadehdin siisteyttä ja tilavuutta. Kauniita esineitä. Laatutavaraa.

Ennen en olisi vähempää voinut olla kiinnostunut musta-valkoisesta sisustuksesta, Kauniista astioista, kattauksista, saatikka kalliista ja epäkäytännöllisistä Desing-esineistä.

Mitä on tapahtunut?

Tai oikeammin, miksi ajattelen tänään niin eritavalla kuin aikaisemmin?

Minulla on ystävä, joka on aina ollut ”materian” perään, vähän tyyliin ”merkki maksaa, mutta maksakoot”. Hän on aina ilmaissut sen olevan Hänen valintansa, elää ja kuluttaa.

Itse en niinkään ole koskaan välittänyt merkkituotteista/kamppeista, oikeastaan olen ikäni kapinoinut niitä vastaan. Kun saman asian saa halvemmalla, miksi ostaa se kolme kertaa kalliimpi, vain koska siinä on joku tietty logo?

Se oli ennen. ( ehkäpä ennen pidin häntä jopa hieman turhamaisena) Toisaalta onko se väärin jos haluaa kulkea niissä tietyissä merkki vaatteissa, merkki-koruissa, merkki-laukku olalla?

Sitten nämä täydellisyyttä huutavat kuvat joita bloggaajat jakavat sivuillaan kodeistaan.

Kadehdin.

Verhot, huonekalut, lamput…

 Kovin olen miettinyt, onko muiden ihmisten kodeissa aina noin puhdasta, ja jokainen sohvatyyny kauniisti asennossa?

Jokaisen lipaston päällä on tavaroitaista tarkasti harkittu kokonaisuus, ei mitään ylimääräistä. Useimmat lapsiperheiden kodit eivät muistuta sellaisia, että niissä edes lapsia asuisi. Ei pyykkiä pullistelevaa pyykkikoria, ei lasten leluja mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Yhteenkään seinään ei ole lapset piirtäneet ja Ulkovaatteet eivät varmasti ole pitkin lattioita.

Vai olenko minä itse vain laiska siivooja?

Vai tavannut vain yliaktiivisia-hirviö-lapsosia?

Paineita lapsiperheen kodin puhtaana pitämisestä ennen 9 raskausviikkoa!

Ohhoh, taidampa jättää tämän mietiskelyn vähemmälle, ja toivon että bloggaajat tekevät suur-siivouksen ennen kuvausta, ja  käyttävät päälle sitä ”photosoppia” (edes vähän)

(itse en sellaista ole päässyt kokeilemaan)

Onko se sitten väärin haluta siisteyttä, laatua ja kauniita asioita? Ei se ole.

*******

Lisätäämpä tämän pohdiskelun loppuun, etten itsekkään välitä villakoirista tai likaisista ikkunoista, muusta sotkusta kodissani. Huonekaluni eivät kai vain sovi yhteen keskenään/itse asunnon kanssa ja näin ollen eivät muodosta kaunista kokonaisuutta?

öö.. ja minä olen kaamea tavara-hamsteri.  Tämän takiakko oma koti näyttää aina liian pieneltä,sotkuiselta/ahtaalta  ja no, sellaiselta kirpparikodilta?

Nyt kun tämän oman tekstin lukaisi uudelleen, niin huomaan, etten luultavasti osaisi asua tälläisessa kodissa, joita kadehdin.

tosin ehkäpä minunkin kotiin mahtuisi muutama ”laatutavara”, vaikka hieman hintavampia olisivatkin.