Työttömyys nakertaa itsetuntoa

Muutamien kuukausien ajan on tuntunut, että takki on hieman tavallista tyhjempi. On paljon asioita, jotka vievät tällä hetkellä energiaa kohtuuttoman paljon. Valmistumisen jälkeinen akateeminen pätkätyöllisyys tai -työttömyys ja siitä johtuvat taloudelliset huolet painavat. Myös tunne siitä, että on aivan hyödytön yhteiskunnalle, vaikka osaamista olisi. Monen tutun mukaan olen tosi hyvä tyyppi, fiksu ja mukava, mutta itsestä ei tunnu monien pettymysten jälkeen enää sille. Lyhyet sijaisuudet ja kirjoitustyöt toki hieman keventävät tunnetta totaalisesta hyödyttömyydestä, mutta kokoaikaisten töiden hakeminen ja "kiitos, mutta et tullut valituksi"-sähköpostit alkavat väkisin nakertaa itseluottamusta. Ei riitä, että taloudellinen huoli painaa, vaan lisäksi on tunne osattomuudesta. En ole osallinen yhteiskunnassa, kun ei ole töitä. Mihin tahansa menen, siellä puhutaan töistä. Ensimmäinen kysymys on usein, mitä teet työksesi. Ne ketkä tietävät tilanteeni, kyselevät, onko mitään töitä nyt tiedossa. Ahdistaa! Olisi helpompaa yhdellä sanalla sanoa olevansa paikassa x töissä ja tekevänsä siellä työtä x. Voisi tuntea olevansa osallinen. Nyt tunnen olevani lähinnä laiska ja saamaton luuseri, joka ei onnistu korkeasta koulutuksesta huolimatta saamaan kokoaikatyötä. Koska oma fiilis on tämä, huomaan vältteleväni tilanteita, joissa joudun kertomaan tilanteestani. Löydän itseni yhä useammin neljän seinän sisältä kotoa.

Olisi hienoa, jos olisi työkavereita. Opetustoimen keikkatyöläisenä olen aina opettajienhuoneessa ulkopuolinen. "Vain sijainen", joka ei tunne ketään eikä tiedä työyhteisöstä mitään. Olisi hienoa käydä lounaalla ruokatunnilla. Olisi hienoa, jos olisi aina arkiaamuisin kiire töihin. Ihan vaan, että voisi tuntea kuuluvansa vastuullisiin aikuisiin, jotka tekevät kovasti työtä toimeentulonsa eteen. Hävettää käydä kaupassa arkena aamupäivisin. Eihän siellä ole kuin eläkeläisiä ja kotiäitejä siihen aikaan. Olisi hienoa valittaa maanantaiden raskautta ja viikonlopun nopeaa ohimenoa. Olisi hienoa hehkuttaa perjantaina viikonlopun alkamista. Olisi hienoa miettiä, mitä tekee kesälomalla. Olisi hienoa, jos voisi hyödyntää potentiaaliaan, persoonallisuuttaan ja koulutustaan. En voi tehdä noin ja siksi tunnen olevani ulkopuolinen.

Olen huomannut muutaman kuukauden aikana muutoksen itsessäni. Otan vähemmän yhteyttä ystäviin enkä käy juuri missään. En enää hae jokaista työpaikkaa, joka vähänkin liippaa omaa alaa, koska ajattelen sen olevan turhaa. Aina sitä paikkaa hakee moni minua kokeneempi ja jolla on näyttöjä osaamisestaan. En osta itselleni kukkia, koska se tuntuu turhalta ylellisyydeltä. Ennen ostin lähes joka perjantai tulppaaneja tai neilikoita vain, koska ne ovat niin kauniita ja tulen niistä iloiseksi. Ihan itseni vuoksi. Enää en osta, koska mietin sen olevan turhaa. Ne kuitenkin lakastuvat muutamassa päivässä tai kissat käyvät niitä nakertelemassa. Ennen liikuin ja ulkoilin enemmän, koska siitä tuli hyvä ja vahva olo. Nykyään nyhjään sohvalla ja vatvon sitä, ettei minulla ole työtä. Mitä enemmän asiaa mielessäni pyörittelen, sitä enemmän se minua ahdistaa ja sitä enemmän lamaannun. Haen vinkkejä LinkedInistä ja tulen aina vain epävarmemmaksi. Tuntuu, että kaikilla muilla vastavalmituneilla on jo valmiiksi kymmenen vuoden työkokemus ja valtavat verkostot. Selaan läpi kaikki työpaikkailmoitukset ja mietin mihin voisin ottaa yhteyttä ja mitä voisin tehdä edistääkseni työllistymistäni. Voisin lähteä siitä, että pitäisin jälleen parempaa huolta itsestäni ja uskoisin itseeni. Ostaisin taas kukkia itselleni ja luottaisin siihen, että minulla on paljon annettavaa jossain tehtävässä ja kaikki mahdollisuudet sen saavuttamiseksi.

P.S. Jos tunnet valtavaa tarvetta palkata ajattelutaitoinen, empaattinen ja sosiaalisesti älykäs teologi, jolla on myös aiempaa kokemusta ja koulutus yrityshallinnon alalta, niin ota yhteyttä! Osaan myös kirjoittaa melko hyvin ja olen muutenkin mukava.

Kommentit

Sofia / Rue de Sofia (Ei varmistettu) https://ruedesofia.wordpress.com

Osaat kirjoittaa todella hyvin, ei "melko hyvin"! :) Kirjoitustasi oli helppo lukea, ilmaiset itseäsi selkeästi, lukija pystyi hyvin samaistumaan tilanteeseesi onnistuneen kuvailun ansiosta.

Uskon ymmärtäväni hyvin tuntemuksesi, sillä minulla on samankaltaista omakohtaista kokemusta. Toivon kovasti, että jaksat vaan sitkeästi yrittää - kyllä se työpaikka löytyy ennemmin tai myöhemmin!

crazycatmom

Kiitos! <3

Aihe on varmasti monelle tuttu ja siihen liittyvät tunteet myös. Työpaikan metsästys jatkuu enkä periksi anna, vaikka ajoittain turhauttaa!

lipe (Ei varmistettu)

Kirjoitat todella hienosti, pystyin eläytymään minulle aivan vieraaseen tilanteeseen! Tsemppiä :)

crazycatmom

Kiitos! <3 Hienoa, että aihe on vieras! Se on näinä aikoina todella harvinaista.

smagardi
astu harhaan

Tunnistan niiiiin noi samat fiilikset viime vuodelta, kun itse olin työttömänä vastaanottaen aina uudestaan ja uudestaan niitä kiitos, mutta ei kiitos -viestejä ties mistä paikoista, jonne olin epätoivoissani hakenut. Paljon voimia, tsemppiä ja inspiraatiota! Kannattaa lähteä ulos, siinä tuulettuu pää ikävistä asioista ja saa sitä liikuntaakin. :)

crazycatmom

Kiitos ihanasta tsemppauksesta! <3

Yhtä sirkusta!

Pakko oli tulla kurkkaamaan, kuka kirjoitti niin hyvän kommentin blogiini, että vieläkin kutkuttaa :D

Työttömyys on syvältä, oikeasti. Olen kokenut sen ja se on kamalaa, painajaista. Tuosta olen kuitenkin samaa mieltä, osta niitä kukkia ja pidä huolta itsestäs ja hemmottele sinua eli itseäsi. Olet elämäsi paras ihminen, olet päähenkilö siinä näytelmässä. Sinun pitää tulla toimeen sun eli itsesi kanssa, viimeiseen henkäykseen asti. Mikset siis tekisi matkasta vähän kivemman.

Ihan varmasti sullekin se paikka löytyy, se joka on just sulle tarkoitettu. Vain tämä aika siihen löytymiseen saakka tuntuu niin pirun pitkälle. Pidä huolta tämä aika itsestäs ja sithän sun työkaverit pitääkin siitä edespäin huoli susta ja sun asioista :D

Tsemppiä! (Mä inhoon sanaa jaksuhali, joten sitä en hemmetissä sano!)

crazycatmom

Kiitos myös sulle ihanasta kommentista ja tsempeistä! Ei jaksuhaleja kuitenkaan. :D Täytyy pitää yllä hyvää fiilistä ja yrittää uskoa itseensä. Eihän muutkaan usko, jos ei itse usko.

kuuraparta (Ei varmistettu) https://kuuraparta.vuodatus.net

Yksi vinkki töiden etsintään. Kannattaa alkuun ottaa mitä vain saa, ei sen tarvitse olla koulutukseen sopivaa. Eihän koskaan tiedä kuinka paljon tykkää toisesta alasta. Siitä saa sitä nykyaikana arvostettua työkokemusta. Ja teidän nuorten on helppo työllistäytyä vielä, ei ole sitä ikärasismia. Voin kertoa omasta työhistoriastani. Pyörin 17 vuotta eri alalla mille kouluttauduin ja tykkäsin niistä työpaikoista. Sitten pääsin omalle alalleni ja olen ollut siinä hommassa 10 vuotta. Meneehän tämäkin, mutta ei niin kivaa kuin aiemmin. Mutta eihän töiden tarvitsekkaan olla mukavaa aina? : ). Mutta nyt semiä ja potku jonnekkin, että saisit töitä.

crazycatmom

Kiitos vinkeistä ja tsempistä! Olenkin hakenut töitä todella monenlaisilta aloilta ja yrittänyt katsoa "out of the box". Vielä ei ole tuottanut tulosta, mutta eiköhän se oma paikka avaudu jotain kautta. Näinhän siinä voi käydä, että mielekäs työ voi olla ihan jotain muuta kuin se, mihin on kouluttautunut.

Vierailija (Ei varmistettu)

En tiedä onko tämä varsinaisesti blogisi tyylistä tekstiä, mutta postaustoive heräsi minulla silti: minkälaisia töitä teologit yleensä tekevät?

crazycatmom

Kiitos vinkistä! Voisin jonain päivänä aiheesta kirjoittaa, koska tämä herättää aina ihmetystä. "Ai, siis etkö sä ookaan pappi?" on aika usein kuultu kysymys.

Vierailija (Ei varmistettu)

Eikö teologeille ole suunnilleen kaikille papin työtä tai vähintään jotain diakonissatyyppistä? En tiedä alasta oikeastaan mitään, mutta olen saanut joskus aiemmin käsityksen, että kyseessä on näitä automaattityöllistymisen aloja kuten oikis ja lääkis.

Joka tapauksessa, tsemppiä tilanteeseen! Olen hengessä mukana, olen 37v valmistuva ja kyllä on kylmää kyytiä työnantajilta vaikka olen puskenut osaamistani eteenpäin vaikka miten.

t. eri kuin edellinen kommentoija

crazycatmom

Suurin osa valmistuvista teologeista on ns. generalistiteologeja, jotka eivät siis aio papeiksi tai opettajiksi. Teologeja on paljon esimerkiksi järjestöissä töissä, mutta myös toimittajina jne. Papiksi aikovatkaan eivät tällä hetkellä työllisty automaattisesti. Ongelma on monesti se, että vakipaikoista on turha edes haaveilla vastavalmistuneena ja ne määräaikaset työt menee helposti jo pappisvihkimyksen saaneelle. Maakunnissa töitä saattaa helpommin saada, mutta pk-seudulla tilanne on aika nihkeä. Ei siis ole enää automaatio, että tällä tutkinnolla työllistyy. Tiedän monia useamman vuoden töitä etsineitä papiksi aikovia, jotka eivät ole saaneet töitä.

Tsemppiä myös sulle! Sama tilanne, että tässä iässä vastavalmistuneena hankala saada jalkaa oven väliin. Opiskelusta ja yh-elämästä johtuen viime vuosien työhistoria on aika sekavaa ja silppuista ja sillä on vaikea kilpailla muiden alalla jo pitkään olleiden kanssa.

Kommentoi