Unelmaelämää

Millainen olisi sinun unelmaelämäsi? Jos saisit päättää täysin vapaasti miettimättä esteitä, joita unelman edessä on, millaista elämää eläisit? Millaista työsi olisi ja kuinka paljon aikaa käyttäisit työn tekemiseen? Millaisessa kodissa asuisit ja kenen kanssa? Mitä harrastaisit? Matkustelisitko kotimailla tai ulkomailla vai viihtyisitkö ennemmin kotona? Huomasin jokin aika sitten, että en ole oikeastaan pitkiin aikoihin haaveillut. Olen toki saattanut haaveilla lottovoitosta tai kaikkien huolien katoamisesta ja siitä, että olisi rahaa riittävästi asumiseen ja muihin perustarpeisiin. Olen haaveillut myös parisuhteesta. Mutta en ole aikoihin visioinut, millaista olisi kokonaisuudessaan unelmaelämäni. Miksi on tärkeää haaveilla? Koska silloin on helpompi lähteä toteuttamaan unelmaansa, kun visio on kirkkaana mielessä. Jos mietin vain joitain epämääräisiä yksityiskohtia siitä, mikä voisi olla mukavaa, en tee oikeastaan juuri mitään sen unelman eteen. Epäusko iskee ja tyrmää sen pienenkin haaveen alun. Siispä päätin haaveilla.

Minun unelmaelämässäni perhe, työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa. En halua, että työ määrittelee mahdollisuuksiani elää muuta elämää, vaan että voin itse määritellä työaikani joustavasti muun elämän mukaan. Ei siten, että elämä rakentuu työn ympärille vaan työ elämän ympärille. Tällä en tarkoita lusmuilua, vaan että minulla on vapaus tehdä työtäni missä ja milloin haluan. Työ on luonteeltaan sellaista, että pääsen käyttämään siinä kaiken osaamispontentiaalini ja oppimaan lisäksi koko ajan uutta. Työssä autan muita ihmisiä tekemään elämästään merkityksellistä ja hyvää. Unelmaelämässäni maanantait eivät tunnu ahdistavilta eikä minun tarvitse perjantaina iloita siitä, että kahtena seuraavana päivänä ei tarvitse mennä töihin. En elä odottaen lomia ja loman puolivälissä ahdistu loman loppumisesta. Unelmaelämässäni ei välttämättä edes tarvita lomia, koska työssäni on vapaus koko ajan. Saan työstäni sen verran palkkaa, että se riittää hyvin elämiseen ja saan säästöönkin hiukan. Matkustella haluan silloin tällöin tai jopa asua ulkomailla. Jossain sellaisessa paikassa, jossa paistaa aurinko myös talvella.

Unelmakotini on sopivan kokoinen rivitaloasunto. Ei turhan iso, koska yllättävän nopeasti lapset kasvavat ja tilantarve vähenee. Unelmakodissani ei ole kauheasti ylimääräistä tavaraa vaan vain välttämätön. Kuitenkin niin, että on kotoisaa ja mukavaa eikä liian pelkistettyä ja kolkkoa. Rivitalokodissani on myös pieni piha, jossa voisi kasvaa ainakin pari omenapuuta. Sellainen pienimuotoinen huvikumpupuutarha. Isoa pihaa en tarvitse, mutta tilaa sen verran, että sinne saa rakennettua oman vihreän keitaan. Ehkä riippumaton sinne myös haluan. Lasitettu terassi on myös mukava jatke olohuoneelle ja toimii aikaisin keväällä ja pitkälle syksyyn mukavana työtilana. Pihassa on jokin kätevän kokoinen auto. Ei mitään turhan kallista ja prameaa, vaan sellainen käytännöllinen ja vähäpäästöinen auto.

En ole varma, asuuko unelmakodissani toinen aikuinen kanssani. Sillä aikuisella voisi olla myös ihan oma koti, jolloin molemmilla on tarvittaessa vapaus olla joskus yksin. Toisaalta voisi olla ihan mukavaa asua jonkun kanssa ja keittää aamuisin kahvit myös toiselle. Ehkä jopa herätä joskus itse kahvin tuoksuun. Unelmaelämässäni olen parisuhteessa, mutta sellaisessa suhteessa, jossa ei kumpikaan yritä omistaa toista. Kumppanini ymmärtää sen, että tarvitsen aikaa olla yksin ajatusteni kanssa, koska kuormitun liian intensiivisestä yhdessäolemisesta.

Minun unelmaelämäni on oikeastaan siinä. Ymmärrän, että unelmien eteen on tehtävä töitä ja sen työn olen nyt aloittanut. Aion meinaan saavuttaa tuon unelmani. On tietysti asioita, joihin en voi vaikuttaa ja aina elämä ei mene niin kuin on suunnitellut. On mahdollista, että minä tai joku läheiseni sairastuu ja unelmaelämän eteen nousee esteitä. Epäluottamus omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin ei kuitenkaan saa olla unelmien eteen nouseva este. Ei myöskään muiden epäilykset. Oikeastaan ne vaan lisää halua näyttää. Elastista lainatakseni:

En lopeta kun oon väsyny

Mä lopetan kun oon valmis

Silloinkin kun ei todellakaa tarvis

…

Kaikki tulokset kyl huomaa

Mut kukaa ei kadehdi työkuormaa

Kyl se näkee miten työstäni nautin

Oves luki ”vedä”, mä työnsin sen auki