Ota katse pois ruudusta ja keskity edes vartti rakkaimpaasi
Luetaanko teillä lapsille? jos ei niin pitäisi.
Kirjat tuovat paljon hyvää, eikä ainakaan meillä pärjättäisi arjessa ilman. Kun googlaat juttuaiheita ja postauksia liittyen lapsille lukemiseen, pomppaa useammastakin vastaan väite jossa kerrotaan iltasatujen olevan katoavaa kansanperinnettä – ei ei ei! kertokaa nyt että tämä ei pidä paikkaansa. Iltasatu: mitä parhain keino rauhoittua illalla hetkeksi. Ihan sillä oikealla, käsin kosketeltavalla kirjalla. Uskallan väittää, että meidän lasten puheenkehitys on loistavaa ja osittain siitä saa kiittää lauluja, loruja ja kirjoja.
Lukemisella on pohjattoman hyvä vaikutus lasten kielelliseen kehitykseen.
Satuhetket vanhemman tai isovanhemman kanssa tuovat turvallisuutta ja luovat ihania muistoja. Varsinkin arjessa jossa vanhemmat ovat päivät töissä ja lapset päiväkodissa voi vaan kuvitella miten hyvältä lapsista tuntuu iltainen rauhoittumishetki aikuisen kanssa, sukeltaen satumaailmaan. Meillä iltasatu luetaan lähes joka ilta (poikkeuksiakin on), ja se on pian 5-vuotiaalle supertärkeä asia.
Ja esikoisella oli aikanaan vaihe, kun nukahtaminen sänkyyn oli kamalan vaikeaa. Sängyssä pysyttiin mutta siellä höpötettiin, pyörittiin ja riehuttiin monesti jopa kymmeneen. Keksittiin ottaa käyttöön kirjat: pino sängyn viereen ja siitä niitä sai selata varsinaisen iltasadun jälkeen niin kauan että uni alkoi maittamaan. Tämä rauhoitti pojan ja hyvin harvoin joutui käydä itse sanomassa että kello on liikaa, sadut pois. Kirjat siis rauhoittivat illat loistavasti: ensin yhdessä ja sitten itsekseen.
Pian kaksi täyttävä pikkusiskonsa ei taas osaa ihan vielä napata rutiininomaisesti iltasadusta kiinni, mutta rakastaa kirjojaan hänkin. Luetaan samoja kirjoja oikeastaan lähes kyllästymiseen saakka – mutta vaikka samojen lauseiden toistaminen ottaa välillä päähän, tiedän että se on tärkeää. Toistot tuovat turvaa ja näin hän on oppinut järkyttävän määrän uusia sanoja ja kirjojen lukeminen innoittaa puhumaan enemmän. Mikään ei irroittele neidin kielenkantoja enemmän kuin tutut kirjat! ja vaikka aina sanoja ei olisikaan, mielikuvituksen saavat lentämään jo värikkäät ja iloiset kuvat.
Kirjojen avulla on poistettu pienen surut, saatu kiukku laantumaan ja rauhoitettu villikko potalle istumaan.
Ja mitä tulee tuohon otsikon kehoitukseen; laittakaa puhelimet, padit ja koneet pois ja ottakaa se lapsi kainaloon ja LUKEKAA! lukeminen vie ehkä vartin ajastanne pois mutta on korvaamatonta. Luultavasti viihdytte siinä vieretysten tai sylikkäin pidempäänkin ja sen parempi. Ja miksi sanon näin? koska myönnän että välillä on se omakin lehmä ojassa. Käyn nykyään töissä kokopäiväisesti. Sen lisäksi vielä bloggaan ja pyöritän yritystä joten näytöt ovat vähän liiankin tuttuja, eikä kaikkia asioita millään ehdi hoitamaan vasta kun lapset ovat jo nukkumassa. Miten helposti sitä saattaa todeta kirjaa tuovalle taaperolle että ”odota”. Miten helposti lapset menevät seinillä, itse tuijottaa näyttöä ja asia olisi helposti ratkaistavissa sillä että käyttäisi hetken siihen että kaivettaisiin kirja esiin ja tutkittaisiin sitä. Miten helposti sitä unohtaakaan.
Väitän että meillä luetaan paljon, mutta voitaisiin lukea enemmänkin.
Lukemisen vähentyminen on johtanut siihen, ettei enää isommatkaan lapset lue. Lukukielteisyys vaikuttaa lukutaidon kehittymiseen sekä myös muihin oppiaineisiin kuten matematiikkaan. Siksi lukukokemuksia kannattaa nimenomaan hankkia ja koittaa saada niistä mahdollisimman myönteisiä – mitä enemmän näitä myönteisiä kokemuksia lukemisesta on, sitä enemmän se kehittää intoa hankkia niitä lisää. Ja kaikkihan lähtee siitä mitkä eväät lapsi saa tähän kotoa.
Olen ilokseni huomannut, että ainakin meidän päiväkodissa luetaan paljon, toivottavasti näin siis muuallakin! lisäksi meidän kirjasto järjestää satu- ja loruhetkiä säännöllisesti. Mikä on mahtavaa! kirjastot ylipäätään ovat helppoja matalan kynnyksen paikkoja herätellä lukuintoa. Kirjastokortti ei maksa mitään, ja lasten kirjastonurkkauksiin nähdään nykyään yhä enemmän vaivaa ja panostetaan siihen että lapset pääsevät itse tutkimaan ja valitsemaan kirjoja. Tehkää kirjastoretkistä säännöllinen tapa, valitkaa kirjoja yhdessä ja antakaa myös lasten itse valita kirjoja – vaikka kyseinen valinta olisikin kuinka outo tahansa.
Ja vielä loppuun: paljon kehutaan sitä että nykyään isät lukevat lapsille enemmän. Ja näin meilläkin: meillä lasten isä lukee lapsille enemmän kuin minä. Ja way to go daddys! jos osallistuminen kotona on ehkä pientä, tässä matalan kynnyksen projekti aloittaa jotakin yhteistä tekemistä lasten kanssa! 