Dieetinvahvistaja

 

Kun dieettiä on takana puolivuotta, alkaa vitsit olla vähissä, epätoivo pilkistää eikä pieni uskonvahvistuskaan olisi pahitteeksi. Seuraavaan miinuskymppiin vaaditaan jotain konkreettista näyttöä, sillä mielessä pyörii aika-ajoin: voiko mun paino oikeasti edelleen laskea?

 

Voi se. Mutta en meinaa uskoa sitä. Olen nyt jo pidemmän aikaa syönyt n. 1300 kcal päivässä ja jokaisena punnituspäivänä olen varma, ettei paino voi olla laskenut. Jos vaan jatkan tätä samaa rataa, niin miten ihmeessä mun elimistö tajuaa polttaa sitä rasvaa (epätoivo pilkistää)? Pudotan painoa kuitenkin ns.normaalipainon sisällä.

No ilmeisesti se elimistö tajuaa, sillä jumituksen jälkeen suunta on onneksi ollut edelleen miinusmerkkinen. Mutta yöunieni takaamiseksi tarvitsen jotain, mistä voin todeta, että kulutan kaloreita samalla kun näen painajaista siitä, että olenkin valinnut turkoosin pitsimekon häihimme (tuo oli vasta hääpainajainen nro. 4, vähällä olen päässyt toistaiseksi)

Muutamat hyvät työt– jutussa kerroinkin, että lunastin taannoin 30 euron lahjakortin Stockalle kuuntelemalla 640 biisinäytettä. Ja ostin kuin ostinkin sitten sen sykemittarin (a.k.a. uskonvahvistajan):

0202008085977_01.jpg?width=191&height=255

Kuva

Pahoittelut että tarjolla on tästä loistotuotteesta vain tuollainen tylsä nettikuva. Luottokamerani puhelimeni on kolmatta viikkoa huollossa (meinasi mennä usko jo siihenkin) kunnes Vihdoin tänään tuli viesti, että sen saa hakea! Luvassa siis huippulaatuisia kamerakuvia jatkossakin.

*****

Mutta siis. Tämähän toimii kuin kuitulisä (vitsit vähissä)! Laitoin uuden tyylikkään kelloni aamulla ranteeseen ja reippailin töihin aina välillä sykettä vilkuillen. Olen siis merkannut kiloklubiin tunnin työmatkakävelyt arkikävelyksi, jolloin kulutus on ollut noin 200 kcal. Mutta höpsis! Tämä uusi bestikseni kertoi että kulutankin noin 200kcal per suunta, eli tuplat enemmän kuin olen kiloklubiin merkannut, oho!  Erästä nimeltämainitsematonta lainatakseni: ”Joko sulla on huonompi kunto kun luulit ja sun sykee nousee sen takia enemmän tai sit kävelet tehokkaamin kun luulet” Nii-in, mutta pitääkö aina mainita tuo huono kunto 😉 Itse ajattelen enemmänkin, että onhan tossa työmatkalla pari ylämäkeä, kai se syke niistä nousee ja hei, toppatakki päällä, kuumakin tulee!

Testailin myös salilla kalorien kulutusta. Niitä ei ihan hirveästi pala ainakaan mun ohjelmalla. Muutama sata. Mutta sitten kun siihen lisää jälkihölkän juoksumatolla, niin kyllä niitä ihan kivasti sulaa sittenkin. Jalka on vihoitellut jo muutaman viikon tosi ilkeästi, joten ajattelin kokeilla ensin juoksumattoa (josta pääsee nopeasti pois). Meni tosi lupaavasti ja olin ihan tohkeissani! Ehkä pääsenkin sunnuntaina kimppalenkille, jee! Vain otettu lääke auttaa- pätee tässäkin.

*****

Oma sykemittarini on ihan perus hyvä. Se sisältää juuri ne toiminnot, joita tällä hetkellä tarvitsen: syke, kalorinkulutus ja tieto siitä onko nyt menossa rasvanpolttosyke vai mikä. Tällälailla päivän käytön jälkeen voi lämpimästi suositella tätä mallia muillekin peruskuntoilijoille 🙂

Treeneihin tuli kyllä nyt kertaheitolla ihan uusi ulottuvuus! Ja tekee tosi paljon mieli lähteä liikkumaan, kun voi seurailla ”tuloksia” reaaliaikaisesti 🙂 Edistystä tapahtuu siis kokoajan!

 

Ja huomenna on kivaa häätekemistä, mennään nimittäin tutkimaan korttivaihtoehtoja. Niistä lisää myöhemmin.

 

Pysykäähän jutuissa mukana 🙂

 

 

 

Suhteet Oma elämä Liikunta Mieli

Kihlajaislahja

 

Sillä aikaa, kun eräät reippaat lenkkeilivät Töölönlahdella, minä istuin keskikaupungilla ja nautin brunssista. Hups 🙂

 

wp_000332_-_kopio.jpg

 

Tälle nautiskelulle oli kyllä hyvä syy, saimme nimittäin ystäviltämme kihlajaislahjaksi lahjakortin Kämpin brunssille! Kiitos tästä, mm. SannaP 🙂 

 

wp_000330_-_kopio.jpg

 

Koska en ole mikään ruokakuvaaja (tai kuvaaja muutenkaan, olette varmaan jo huomanneet), niin muistin kehtasin napsia muutaman kuvan vasta, kun viereisessä pöydässäkin oltiin herkkujen pauloissa. Kuvailen yleensä tosi huoletta ja välittämättä siitä, että katsooko joku nyt mitä mä tässä zoomailen, mutta tuolla Kämpissä oli hieman ööh, pitääkö noi mua ihan moukkana kun kuvaan lautasellani olevia puoliksi syötyjä lohenpaloja– olo? Naapuripöydän teinikin istui nimittäin niin nyrpeänä paikallaan ja näykki special lounastaan (ei ilmeisesti brunssiherkut kelvanneet) siihen malliin, että nämä istunnot ovat lähinnä sunnuntaiaamujen pakkopullaa. No, meille tämä oli kyllä ennenkaikkea mielenkiintoinen vierailu!

 

wp_000336_-_kopio.jpg

 

Mutta siis, lusikat kiilsivät ja tarjoilijat hymyilivät. Tunnelma oli lämmin, rauhallinen ja sivistynyt. Kukaan ei kiilannut nappaamaan sitä viimeistä croissantia tai tunkenut alku- ja pääruokia samalle lautaselle. Brunssivalikoima oli sopivan erikoinen ja toisaalta myös melko tavallinen.

Mun mielestä parhaimat palat olivat tuo keskimmäisen kuvan lasikipossa ollut tuunattu toast skagen ja siinä vieressä oleva lämminsavulohi tryffeli- remoulade kastikkeella. Tosi laadukkaan makuista etenkin jälkimmäinen. Skagen taas oli yllättävän suolainen (sanoo entinen suola-addikti), tai sitten vain mun makuaisti on palautunut normaaliksi dieetin myötä 😉  Jälkkäreistä voiton vei suklaa- ja vadelmamousset. Noita muita maistoin vain pienenpienenpalasen. Oon yrittänyt syttyä macaronseihin, mutta ei. Musta ne ovat edelleen vain ylimakeita, hampaisiin tarttuvia sokerikasoja. Jopa Kämpissä.

Niin ja tämän hetken ykkösuosikkini päärynä! Hetken mietin että miten ihmeessä kuorin sen herättämättä liikaa huomiota, mutta kappas, olen varmaan ollut joku yläluokan neito aiemmassa elämässäni, kun sujui niin mallikkaasti ihan vaan haarukalla ja veitsellä. Naapuripöydän herra veti muuten omansa kuorineen ja otti kulauksen punaviiniä päälle.

((Siitä päärynästä piti nimittäin sanoa jo dieetin kuukausikatsauksessa, että laittakaas seuraavalla kauppareissulla dietteilijät (ja muutkin) muutama testikappale ostoskoriin. On meinaan tosi runsaskuituinen herkku! Sisältää muistaakseni jopa 6gramma kuitua, per isompi yksilö.))

Kaikinpuolin kiva visiitti, vaikka kiloklubi näytti brunssin tuoneen kertaheitolla 1200kcal, huhhuh! Ja otin kaikkea vain kerran (okei, sitä vadelmamoussea saatoin santsata) ja mielestäni tosi vähän. Noh, illalla söin sitten vain puuron. 

 

caritan_omat_059_-_kopio.jpg

 

Lähtiessä ovesta sisään käveli vielä Tomi Björk. Mietin, että onko Kämp ainoa paikka lounastaa, jos on itsekin niin pro 🙂 Tiedä häntä. Me reippailtiin vielä vähän herkuttelun päätteeksi. Ja kotiin saavuttua otin kevyet kolmen tunnin päikkärit.

Kivat hiilariöverit, mutta palaan mielelläni taas omaan ruokavalioon:)

 

 

 

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Suosittelen