Hääkuntoon, eli dieetin kuukausikatsaus: Maaliskuu

 

Maaliskuullehan oli dieetin suhteen kovat toiveet. Odotin ainakin runsasta aerobista reippailua. No miten sitten kävi? Toteutuivatko toiveet?

toolonlahti.jpgUlkona on ainakin oltu!

Monet varoittelivat mua dieetin alkaessa niistä kuuluisista jumituksista, säästöliekeistä ja yleensäkin siis painonpudotuksen hitaantumisesta tietyn pudotusmäärän jälkeen. Lokakuussa dieettiä aloittaessani en tietenkään uskonut, että moinen epäonni osuisi kohdalleni. Minähän siis syön ja treenaan niin hyvin että keho toimii kuin unelma ja puntari näyttää joka viikko vähemmän ja vähemmän.

Luulo ei ole tiedon väärti, niinhän sitä sanotaan. Ja kummasti nuo sananlaskut pitävät aina paikkansa. Dieettihän rullasi tammikuun loppuun asti tosi hyvin. Vaikka Jouluna tuli jouluähky, niin siitäkin selvittiin ja ne ylimääräiset suklaatryffelit pudotettiin melko nopeasti pois. Tammikuun lopulla oli kuitenkin jo havaittavissa vaaran merkkejä. Erään ennätyslukeman jälkeen oli pieni työmatka, jonka jälkeen söin liian myöhään pizzaa. Siitä lähtien paino junnasi jonnekin helmikuun alkuun samoissa lukemissa. No, sitten tuli pelastava norovirus tai vastaava, ja painoa tippui helmikuun aikana lopulta kiitettävät -2,9kg. 

Maaliskuun koittaessa olin tosi toiveikas, sillä olinhan aloittanut myös töihinkävelyt. Pieni aamu- ja iltapäiväerobinen lisäsivät reippailua kaikin puolin positiivisesti. Nautin aamuauringossa kävelystä ja sain happea tunkkaisen bussimatkan sijaan. En tiedä olivatko ne kirpeät pakkasaamut, dieetti vai huono tuuri, mutta maalikuussa kaaduin taas sängynpohjalle kaameaan flunssaan. Hyvin epätavallista kaikinpuolin, olen yleensä melko vastustuskykyinen. Flunssa kuitenkin pysäytti aamureippailut ja salillakäynnit pariksi viikoksi ja sekös kiukutti. ”Ei mulla ole aikaa tämmösiin kipeytymisiin, treenit odottaa” –oli mun vakiolause maaliskuussa. 

Kipeänäkin söin kuitenkin ihan normiruokavalion mukaisesti, mutta kokeilin kuitenkin viime hetkellä pikku övereitäkin (eivät muuten olleet nuo letut koko totuus, kaupasta tarttui mukaan myös sipsejä ja suklaata, oih! ). En tiedä oliko syynä sitten pienet överit vai mikä, mutta seuraavalla viikolla paino alkoi vihdoinvihdoin mennä taas alaspäin. Tuntuikin, että keho oli viimein palautunut flunssasta. 

Maaliskuun viimeisellä punnituksella vaaka näyttikin sitten (luojan kiitos) sentään -1,3kg:n pudotusta.Vaikka tuo miinuslukema oli ihan viimeisen viikon ansiota, niin uskon että se pysyy ja rullaa edelleen alaspäin. Muutoinhan tulos on aika mini, mutta tulos silti

*****

Tajusin kuitenkin, että tässä lukemassa on nyt jotain muutakin. Nimittäin 26 viikkoa dieettiä ja -10kg! Wuhuu! Tämä on jollekin varmaan tosi vähän, mutta minulle, joka ei ikinäikinä aiemmin ole ryhtynyt mihinkään dieettiin näin tosissaan, lukema on todellinen tuuletuksen paikka!

caritan_omat_064.jpg

Tässä dieetin aikana on toki ollut myös jouluähky, joka toi muutaman lisäkilon sekin. Ja varmaan pari muutakin lipsahdusta, mutta kukapa niiltä välttyisi. Ilman heikkoa luonnetta luku olisi tottakai vieläkin parempi. Mutta dieetillä oleminen on melkoista stressitilaa myös mielelle, joten ollaanpas nyt tyytyväisiä edes johonkin.

*****

Muistinkin sitten, että dieetin alussa päätin palkita iseäni jotenkin näistä hyvistä tuloksista. Varmaan aika moni tekee tämmöisen päätöksen? Itse päätin, että kymppikilosta palkitsen itseni jollain kaunistautumisjutulla. Ja kuin huomaamatta olinkin varannut tälle viikkoa ajan geelikynsien laittoon. Mutta ilman tippejä, ihan vaan vahvistus omille kynsille. Ja tykkään:

caritan_omat_001_-_kopio.jpg

Korallit geelit 🙂

Muistinpa sitten myös pääsiäisinspiksen ansiosta sen yhden hameen, jonka ostin syyskuussa. Silloin hame meni kiskomalla päälle, mutta ei puhettakaan että vetoketju menisi kiinni! Ostin hamosen silti ja päätin mahtua siihen jossain vaiheessa dieettiä. Ja nyt oli ilmeisesti se vaihe. Tadaa:

caritan_omat_044_-_kopio.jpg

Kiinni! Ja istuu jo hyvin! 

Mutta todellinen tavoitemekkonen odottelee vielä kaapissa. Sen ostin tammikuussa. Ja tämänkään kohdalla ei puhettakaan että menisi päälle vielä. Mekossa piilee kuitenkin ihan oma motivaattori, nimittäin hinta. Kas näin:

caritan_omat_039.jpg

Mekko oli toki pienessä tammialessa, mutta hintaa jäi silti ihan kivasti. Niin kivasti, että tämä todellakin on oltava kesällä mun päällä! Voisin laittaa itselleni vielä lisäpaineet ja luvata laittaa tänne kuvan kun mekko on in action, jaiks 🙂

*****

Olen kyllä huomannut että tämä julkinen tulosten esittely on aika kirpaisevaa. Arvatkaa vaan murehdinko maaliskuun kolme ekaa viikkoa, että ei en mä voi tehdä dieetin kuukausikatsausta, jossa tulos on 0! En vaan voi! Huomaisko joku, jos jättäisin maaliskuun välistä? Päätin kuitenkin, että kävi miten kävi, juttu tulee. Kyllä ne jumitukset ja epäonnistumiset kuuluvat ihan yhtälailla dieettiin.

Joten kiitos myös teille tämän dieettisarjan lukijoille, kun ”pakotatte” juttuja seuraamalla minut pysymään tiukkana! 🙂

 

Tämmöisiä kuulumisia dieetin osalta. Katsotaan kuinka treenit Naisten Kympille lähtevät huhtikuussa käyntiin! 

 

Tsemppiä tulevaan treenikuuhun muillekin ahkeroijille! 🙂

 

Suhteet Oma elämä Liikunta Mieli

Häät: Hääbudjetin suunnittelu

 

Kuten yhdessä hääaiheisessa jutussani kerroin, on excel yksi tärkemmistä välineistä häidemme suunnittelussa. Ja se, mistä lähdimme liikkeelle, oli tietenkin budjetti. Money talks.

 

dollar-roll.jpg

Kuva

 

Huomasimme mieheni kanssa jo aiemmin tänä vuonna Iltasanomissa jutun suomalaisten häiden keskimääräisistä hinnoista. Iltasanomien jutun mukaan suomalaiset käyttävät häihinsä keskimäärin 6100 euroa. Jutussa ei mainita, että mitä kaikkea tuo pitää sisällään. Voisi kuitenkin kuvitella, että ei ainakaan häämatkaa? Lisäksi jutussa kerrottiin, että Oulussa häihin käytetään keskimäärin 6350e ja Jyväskylässä 5880e. Onkohan näin?

*****

Eniten hääbudjetista vievät tilaa yleensä juhlapaikka, kuvaaja, catering, sormus ja morsiamen & sulhasen puvut. Näistä on myös mielestäni kannattavinta karsia, mikäli mielii huokeampaa budjettia. Kutsut, somisteet, bändi/dj, kukat, kampaukset ja meikit vievät nekin rahaa, mutta eivät välttämättä sellaisia summa, että niistä nipistämällä säästäisi useita satasia.

Meidän budjetti määräytyi tarkoituksella vähän niinkuin itsestään. Laskimme kullekin menolle tietyt korkeintaan summat. Hyödynsimme taulukkona naimsiin.info:n excel pohjaa. Karsimme pohjasta häihimme tarpeettomat jutut  ja määritimme nämä korkeintaan hinnat osittain ystäviemme kokemuksien ja toisaalta arvuutteluiden perusteella. Kun listamme oli valmis, tiesimme suurinpiirtein minkä verran rahaa olisi menossa, mikäli panostamme haluamiimme juttuihin. Hyväksyimme summan, sillä näillä raameilla se tulisi olemaan lähellä totuutta.  Ja jos olisimme määrittäneet häiden menoeräksi suoraan xxxx summan, voisi lopputulemana olla käsistä riistäytynyt budjetti. Silloin emme olisi osanneet jakaa summia yhtä hyvin eri osa-alueille  tai olisimme saattaneet törsätä alussa oleviin suurimpiin varauksiin enemmän kuin kukkaronnyörit antaa myöden.

Tiesimme alusta asti melko tarkasti ne asiat, joihin haluamme panostaa. Näihin meille tärkeisiin osioihin varasimme tietoisesti enemmän budjettia. Koska emme etsineet esimerkiksi juhlatilaksi seurain- tai työväentaloa, niin ennakoimme, että juhlatilaan menee todennäköisemmin tonni kuin satasia (selasin myös työväentalojen hinnoittelua ja eivät nekään kaikki mitenkään edullisia ole! On Ilta- ja yölisät, lauantai- ja pyhälisät, siivouslisät, siihen vielä catering- ja astiavuokrat, jne.). Toisaalta juhlatilavalinta varmisti myös sen, että esimerkiksi somisteisiin ei uppoaisi ihan hirveästi rahaa. Oletimme löytävämme sellaisen juhlapaikan, josta itsestään houkuu tunnelmaa ja jonka kalusteet ovat tasapainossa juhlatilan tyylin kanssa.

Suosittelenkin laatimaan listan asioista, mihin haluatte panostaa ja mistä olette valmiita pihistämään. Lista voi olla myös vain mielessä ja näkyä sitten budjetissa summina. Me teimme tuohon exceliin tätä varten kaksi saraketta. Toinen on ”arvio” ja toinen ”toteutunut”. Niinpä heti alussa voi kaavailla jokaiseen tarpeelliseen kohtaan summat, jotka arvioi menevän. Asian toteutuessa merkataan sitten toteutunut summa. Me teimme nuo arviosummat niin realistiksi kuin vain voimme, koska siten saimme budjettiin jotain järkeä. Toki arviot laittaa hieman yläkanttiin, jolloin toteutunut summa on toivottavasti aina pienempi & budjetti ikäänkuin alitettu 😉

*****

Suurimpia menoeriä ovat siis mielestäni juhlapaikka, kuvaaja, catering, sormus ja morsiamen & sulhasen puvut. Seuraavaksi muutama säästövinkki oma idea edellämainittuihin:

Juhlapaikka: Huomioi todelliset kustannukset. Onko oikeasti edullisempaa vuokrata kaupungilta huvila, jossa on hyvässä lykyssä vain kuumennuskeittiö? Tai varata työväentalo, jonka koristelette kiireessä edellisenä iltana ja hääpäivän yönä kaasot ja bestmanit kuuraavat paikan hikihatussa seuraavan aamun luovutukseen? Vaikka saisitte näihin paikkoihin cateringin hintaan 25e/hlö, niin kompensoiko se kaikki ne ilta,lisä,yö- ja pyhätunnit? Siivouksen? Henkilökunnan vuokran? Astiat? Punnitse tarkkaan plussat ja miinukset. Kyse on kuitenkin sellaisesta päivästä, jolloin mielen pitäisi olla kevyt, eikä harhailla siinä kuinka kaikki käytännön asiat sujuvat. 

Kuvaaja: Valokuvaus on nykyään aikamoinen trendiharrastus. Löytyisikö lähipiiristä innokasta kuvaajanalkua? Tarvitsetteko oikeasti kokopäivän dokumentaarisen kuvauksen? Parhaimmillaan näiden hinnat hipovat tuhansia.Voisivatko kaasot ja bestmanit hoitaa pukeutumiskuvat? Voisiko vierailla olla pöydissä kamerat? Riittäisikö puolenpäivän ammattikuvaus? Jos ei, niin tässä toinen vinkki: Valokuvaaja Tero Björkman etsii parhaillaan tulevan kesän morsiamia hieman erilaisiin kuviin. Nimittäin trash the dress kuvauksiin! Lupautumalla mannekiiniksi saatte tällä hetkellä studiohääkuvauksen ilmaiseksi. Kuinka vintagea olisikin studiokuvaus perinteisen seisotaan merenrannalla kuvan sijaan? 

Sormus: Muista realistisuus! Erilaisia timanttirinkuloita katsellessa tulee helposti vauhtisokeus. Mieti tarkkaan minkä verran sormus oikeasti maksaa. Sormuksia sovitellessa huomaa helposti ajattelevan  ”Hei tää maksaa vaan 1290e!” ”Vau tää ois hieno…ja hintaa tällä on siis… vaan 1490e..siis tosi vähän verrattuna tohon kaksiriviseen, joka ois ollu 2200e”

Siis mitä? Nyt puhutaan sentään siitä symbolisesta merkistä, joka kaikenlisäksi komistaa sormeasi kokoajan. Töissä, lomilla, treeneissä, missävaan. Ja jos vihkiä ennen on sormessa lepäillyt jo muutaman sadan euron edestä kultaa, niin yli tonnin sormuksen jälkeen siinä on kokoajan jonkun palkan verran euroja. Huh. Muista myös tuunailumahdollisuudet. Olisko jollain kultaa tai kiviä, joita voisit hyödyntää ? Nimittäin 1200 euroa on aika paljon 6100 euron budjetista. Sovita siis sormuksia huolella ja punnitse käsi sydämellä kuinka paljon olette valmiita sijoittamaan timantteihin. 

Morsiamen ja sulhasen puvut: Vuokraus vai omaksi? Molemmissa on puolensa. Jos päädyt omaan, niin mieti voisiko sulhasen puvun vuokrata? Kenties samasta paikasta kuin ostit oman hääpukusi? Liikkeet viilaavat usein hintoja hieman alaspäin, mikäli keskittää ostoksensa yhteen putiikkiin. Jos ostat oman, niin muista sesonkialet. Oman kokemukseni mukaan hääpukuja myydään pitkin vuotta hieman edullisemmin milloin minkäkin sesongin verukkeella. Tsekkaa siis ”alerekit”. Ota huomioon näitä rekkejä penkoessasi, että päätös pitää joskus tehdä todella nopeasti. Alepukuja ei välttämättä saa varata edes päivää ja ne myydään siinä kunnossa kuin ovat. Mittaile päätöstäsi myös sen perusteella, paljonko mahdollisiin korjausompeluihin tulisi menemään rahaa. Hääpuvuissa on yleensä monia kerroksia kankaita, jolloin ompelutyöt ovat haastavampia & hinnakkaampia kuin perus juhla-asuissa. Voit ottaa myös yhteyttä alan oppilaitoksiin. Esimerkiksi pukuompelijat voisivat innostua tekemään pukusi lopputyönä, uskaltaisitko tarttua ideaan? Jos kuitenkin ostat oman, niin sesonkialeista voit löytää viime vuoden mallin puoleen hintaan.

Jos päädyt tilamaan netistä edullisen kopiopuvun, niin muista käyttää luottokorttia maksaessasi. Ihan vaan pienenä kauhutarinana kaverini kokemus viime kesältä: Huokea kopiopuku laitettiin tilaukseen maaliskuussa. Kesäkuuhun mennessä ei ollut kuulunut pukua, taikka mitään viestiä kyseisestä nettifirmasta. Kaverini oli lähettänyt sähköpostia niin omasta kuin miehensä sähköpostista (ns. uutena tilaajana). Ei pihaustakaan. Kaverini otti yhteyttä pankkiin, josta sanottiin ettei mitään ole tehtävissä. Tilaus oli maksettu Paypal:lla, jossa takuuaika on ilmeisesti 30 vuorokautta. Jos kaverini haluaisi, niin hän voisi tehdä rikosilmoituksen. Noin 250 dollaria meni taivaantuuliin. Häihin oli enää pari kuukautta, joten paniikissa oleva morsian toi New Yorkin matkaltaan juuri sen unelmiensa puvun. Aitona. Ja 1300 dollaria köyhempänä. Olkaa siis tarkkoina nettitilauksissa!

*****

Tämä häät ja raha– aihe on niin kovin laaja, että päädyin aloittamaan sen hääbudjetin laatimista koskevilla vinkeillä… tai pohdinnoilla. Mekin googlailimme erilaisia hääbudjetteja aluksi tosi paljon ja tuntui etteivät mitkään oikein olleet realistisia. Näitä eri hääblogien budjetteja voivat vääristää esimerkiksi yhteistyödiilit. Meillä semmoisia ei ole, joten katsotaan josko laittaisin tänne häidemme jälkeen budjetin koko komeudessaan. Arvio ja toteutunut summilla tietenkin. 

En myöskään voi vielä kertoa tarkempia yksityiskohtia häistämme, sillä vieraammekin tietävät vasta päivän! Tämä on tietenkin vähän tylsää, sillä tätä juttusarjaa lukevia voisin kuvitella kiinnostavan esimerkiksi että minkä juhlapaikan olemme oikein valinneet. Laitan tänne kuitenkin jotain sneak peek kuvia hääjutuistamme. Ja syksymällä varmaan muutaman kuvan somisteista ja semmoisista in action. Ja siihen liittyen aionkin seuraavaksi tutkia juttuja vähän täältä. Uusin löytöni 🙂

 

Onko teillä muilla suositella jotain kivoja nettikauppoja, joista löytää juhlatarvikkeita?

 

Niin ja peeäs. Omia budjetti ja pihistä & panosta vinkkejä saa titenkin jakaa 🙂

 

Aiemmat hääaiheiset jutut: Madde ja minä, Visiitti Fiskarsiin, Put a ring on it, Huomio morsiamet & kaasot, Alle puolivuotta, Häät: kutsu- ja paikkakorttipohdintaa, Häät: Kaasot & BM palaverit, Häät: Se oikea hiusväri .

 

Suhteet Rakkaus Raha Ajattelin tänään