Aina ei jaksa olla supernainen

Kun lähdin vaihtoon päätin etten vietä yhtään ylimääräistä aikaa kämpilläni. Olenhan lähtenyt Belgiaan näkemään ja kokemaan uutta! Ja niinhän minä olenkin tehnyt, huoneessani käyn pääasiassa nukkumassa ja syömässä. Muun ajan olen tanssimassa, ulkona kavereiden kanssa, matkustamassa… Suoritan neljän kuukauden harjoittelua ja samalla yhtä kurssia täällä ja yhtä kurssia etänä Suomeen. Kun muut vetivät lonkkaa kahden viikon pääsiäisloman ajan, minä tein töitä lähes maksimitunnit ja kävin tanssifestareillakin. Paikalliset kaverinikin ihmettelevät hengästyttävää tahtiani ja minä naureskelen, että tällainen minä vain olen.

Mutta.

Kun koko ajan ei jaksa olla.

Jos koko ajan menen pää kolmantena jalkana paikkoihin, se yhtäkkiä pakottaakin minut tekemään sitä mitä eniten pelkäsin. Olen joutunut jäämään kotiin, koska en yksinkertaisesti jaksa. Nukun mielelläni yli 12 tuntia vuorokaudessa ja niveliä kolottaa kuin vanhalla mummolla. En pääse tanssimaan, koska pyöräilykin sattuu ja pyöräillä on pakko. Minulla on läjä mielenkiintoisia kirjoja joita en jaksa lukea. Minulla on päässä tuhat ajatusta blogipostaukseksi joita en jaksa kirjoittaa. Edes tällä hetkellä en saa kasattua ajatuksiani fiksuiksi sanoiksi tämmöisen ihme jäsentelemättömän möykyn sijaan.

Onneksi vapusta alkoi loma ja ylihuomenna alkaa viikon lomamatka Berliiniin. Siellä en tasan tee mitään vain koska ”Berliinissä pitää tehdä ja nähdä sitä ja tätä”. Jos minua huvittaa nukkua viikko ja vain raahautua lähimmälle snägärille hakemaan bratwurstia, teen sen.

 

ee799a312211587854959144374b9970.jpg

Kuva täältä.

 

 

suhteet oma-elama syvallista ajattelin-tanaan
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *