”On juostava mielettömän kovaa, jotta pysyisi siinä missä on”

Näin kirjoitti Lewis Caroll kirjassaan Liisan seikkailut peilimaassa.

Mikään ei ole pysyvää. Lihakset kadottavat liikkeen tunnun. Tieto hukkuu aivopoimujen aaltoihin. Rakkaus on hetkessä viipyvä tunne.

On juostava, jotta pysyisi virran mukana. Virta ei piittaa jos pysähdyt, unohdut katsomaan aaltoja. Se jatkaa kulkuaan vakionopeudella, kuljettaa mukanaan vahvoja soutajia. Heikommat jäävät jälkeen, takertuvat rantakaislikon karikoihin. Voit pysähtyä, mutta koko muu maailma ei pysähdy kanssasi.

Kerran saavutettu on vain kerran saavutettu. Pysyvyys ei ole pysyvää jos sen eteen ei tee töitä. Tietyn elintason säilyttämiseksi on käytävä töissä, ansaittava rahaa. Rakkauden eteen on tahdottava rakastaa ja tehtävä rakkauden tekoja. 

Jos haluaa olla edellä muita, on juostava vielä kahta kovempaa.