tacoja ketjutyyliin – aleksanterinkadun ahorita ei säväytä
Ennen Lissabonin matkalle lähtöäni ehdin treffata lempityttöjäni kesäkuussa Aleksanterinkadulle avatussa Ahoritassa.
Ahorita on Richard McCormickin uusi kokeilu, jossa yhdistyvät terveelliseksi lupailtu meksikolainen sekä pikaruokaravintolan nopeus. Käytännössä Ahorita on kuin taco-versio Subwaysta: asiakas saa valita tiskillä itse, minkälaisia täytteitä hänen tacoonsa tulee.
Annoksensa voi valita joko neljästä erilaisesta ateriavaihtoehdosta tai tilata tacoja oman nälän mukaisesti yhdestä neljään kappaletta. Pikaruokaketjulle tyypillisesti ruoan voi napata tarvittaessa mukaan.
Toisin kuin monien muiden pikaruokaketjujen, Ahoritan sisustus on jopa miellyttävä: kirkkaan turkoosit seinät, trendikkäät kattovalaisimet, kasvit ja seinälle kirjoitettu slogan ”eat, study, taco and repeat” tekevät ravintolasta sympaattisen.
Itse ruoka on kuitenkin keskinkertaista. Makumaailma on hyvä, ja raaka-aineet ovat tuoreita, mutta salaattini muistuttaa lähinnä epämääräistä guacamole-mössöä. Ystävien tilaamat tacot osoittautuvat mainioksi, ja molemmat tykkäävät siitä, että tacojen määrän saa valita halutessaan itse. Yksi pieni taco maksaa vain neljä euroa, joten se sopii hyvin myös ”välipalaksi”.
Vaikka Ahoritan tarjonnassa ei ole mitään moittimista, paikka ei säväytä. Ystävän toteamus ”ihan hyvää, mutta tuskin tänne tulee uudelleen tultua” kuvastaa parhaiten rennon ravintolaillan tunteet.
Pikaruokaketjujen sijasta taidan keskittyä mieluummin hitaampiin vaihtoehtoihin – McCormickin ravintoloista Sandro on edelleen suosikkini.