MEMORY MOTEL
Toiset keräävät matkoiltaan jääkaappimagneetteja, toiset mukeja, jotkut pehmoleluja tai posliinifiguureja. Minä kerään muistoja.
Okei, ostan toisinaan vaatekappaleen tai pari – Tokiosta tosin vain vihreää teetä. Pidän paikallisten tekemistä koruista, jotka muistuttavat minua aina niitä pitäessäni matkoistani. Rakastan myös reissujen tallentamista kameraani, sillä kuvien kautta on entistäkin helpompaa palata menneisiin hetkiin.
Mutta ennen kaikkea haluan kerätä muistoja, tallentaa hetkiä verkkokalvoilleni ja päähäni. Kerätä mieleeni muistoja siitä, miltä tietyssä paikassa näytti ja kuulosti, miltä siellä tuoksui ja kenties maistui.
Tämän muistan kuvissa esiintyvästä hetkestä: Long Islandin kärjessä sijaitsevassa Montaukin pikkukaupungissa oli poikkeuksellisen tuulinen päivä. Kylmä helmikuun viima tunkeutui luihin ja ytimiin asti, mutta päätimme uhmata säätä tyttökavereideni kanssa, sillä olimme ihastuneet kaupungin keskustassa sijaitsevaan Memory Moteliin ja halusimme napata sen edessä muutamat kuvat auringonlaskun aikaan.
Paikka oli kuin suoraan amerikkalaisesta road trip -leffasta tai Paola Suhosen lyhytelokuvasta. Suhonen olikin yöpynyt motellissa useita kertoja aikoinaan New Yorkissa asuessaan. Montaukista ja Memory Motelista tuli ihana pakopaikka, kun Suhonen kyllästyi suurkaupungin hälinään.
Ja vieläpä jännittävä sellainen: ”Huoneet ovat todella peruskuntoisia, jopa hieman räjähtäneitä. Älä ylläty, jos löydät seinältä hieman veriroiskeita.”
pusero Topshop // farkut Monki // nilkkurit Vagabond // kaulakoru Urban Outfitters // korvakorut BikBok
Kuvat: Jenna Andelin, Ulla Alakangas
Emme löytäneet veriroiskeista tai muutakaan kovin dramaattista, vaan kaksi juoma-automaattia sekä suloisen vaaleanpunaisen seinän päädyn. Hyytävien kuvausten päätyttyä juoksin kiljuen autoon, ja käteni olivat lähes tunnottomat, kun kaarsimme nauraen ulos motellin pihasta.
Good times, good memories.