odotukset korkealla – the cockin vappubrunssilla
No niin, vappu on taas taputeltu, ja kesä on entistäkin lähempänä. Tuntuu uskomattomalta, että nyt on jo toukokuu! Mihin talvi katosi?
Onnistuimme varaamaan poikaystäväni kanssa viikon varoitusajalla pöydän The Cockin vappubrunssille, mistä olin superiloinen. Rakastan Richard McGormickin luotsaamia Sandroja, joiden marokkolainen ruoka vie kielen mennessään. Olin kuullut myös uudesta ravintolasta pelkästään hyvää, joten odotukseni olivat korkealla.
Rakastuin heti ensi silmäyksellä The Cockin sisustukseen: rosoisiin tiiliseiniin, isoihin ikkunoihin, valkoiseen laattalattiaan ja mustiin liitutauluihin. Katossa roikkuivat vapun kunniaksi suloiset, värikkäät lipukkeet, ja pöydällä jokaista syöjää odotti kokonainen ananas, jonka lehtien sekaan oli piilotettu pieni viesti. Todella hauska ja suloinen idea, joka jää mieleen! (Oli myös melko hupaisaa myöhemmin kävellä kadulla mysteerinen ananas kädessä.)
Nettisivujen menun perusteella ruokaa tuntui olevan paljon, ja pöytä todella notkuikin herkuista. Toast skagenia ja tartaria, sillejä, lohta, salaatteja, kimchiä, erilaisia dippejä, karamellisoitua possua… Nälkä ei siis todellakaan jäänyt.
Jo ensimmäiset suupalat tuottivat kuitenkin hienoisen pettymyksen. Ensinnäkin brunssi saa miinusta siitä, että osa lämpimäksi tarkoitetuista ruokalajeista oli viileitä. Esimerkiksi voissa ja tillissä kieritellyt uudet perunat, jotka maistuvat mahtavilta lämpiminä, kylmenivät keraamisessa astiassa muutamassa minuutissa. Sääliksi kävi myös lapsiruokalijoita, sillä lastenruokapöydän antimet (lihapullat, nakit ja ranskalaiset) seisoivat oman onnensa nojassa koko parin tunnin brunssimme ajan.
Ruoka oli myös, yllättävää kyllä, jokseenkin mautonta. Kimchi oli ihanan tulista, ja sillit todella maukkaita, mutta siihen se sitten jäikin. Brunssilta mieleeni jäivät parhaiten toast skagen (siinä voi harvoin epäonnistua), ihanat maustesillit ja tuhti hummus.
Ruoka olikin lopulta melko tavanomaista, kuten myös tilaamamme kuohuviini. Jälkiruokapöytä sen sijaan nostatti tunnelmaa uudelleen. Valinnanvaraa oli valtavasti: erilaisia kakkuja, keksejä, marenkeja, hedelmäsalaattia ja vispipuuroa. Omiksi lemppareikseni nousivat mehevä suklaamoussekakku, raikas hedelmäsalaatti (kerrankin tarpeeksi mansikoita!) sekä pikkuruiset mustikkapiirakkapalaset vaniljakastikkeen kera.
Vaikka The Cockin 45 euron vappubrunssi ei täysin säväyttänytkään, uskon, että ravintolalla on potentiaalia mainiona lounas- ja illanviettopaikkana. Täytyykin antaa Kukolle uusi mahdollisuus toiseen kellonaikaan, toisena päivänä.