perushyvä sunnuntaibrunssi – kaartinkaupungin kaunis helmi, krog roba
Soittelin keskiviikkona Yhdysvaltoihin muuttaneen ystäväni kanssa, ja samalla mieleeni muistuivat jo kuukausi sitten viettämämme läksärit. Niistä nautimme Kaartinkaupungissa Hotel Lilla Robertsin yhteydessä olevassa ravintola Krog Robassa brunsseillen, mutta kuvat olivat unohtuneet tietokoneeni syövereihin.
Krog Roban brunssi houkutteli meitä ensi sijassa upean miljöönsä vuoksi – vihreät samettisohvat, koukerokuvioiset lattiat ja metalliset valaisimet muodostavat tyylikkään, sopivasti vanhan ajan fiilistä henkivän kokonaisuuden. Isot pöytäryhmät täyttyivät sunnuntaibrunssilla nopeasti niin ystäväporukoista kuin sukujuhlia viettävistä perheistä.
Tee ja kahvi tarjoiltiin suoraan pöytiin, mutta muuten brunssi toimi perinteisellä noutopöytäsysteemillä. Ruoka osoittautui varsin tavanomaiseksi: buffetpöydästä löytyivät niin salaatit, lohet, piirakat, croissantit, sämpylät kuin jälkiruokakakkukin. Hintaa Krog Roban All day breakfastilla on 29 euroa.
Jälkiruokapöydän yhteydessä ollut karkkipöytä oli ideana hauska, mutta toteutus ontui – käärepapereissaan sellaisenaan tarjoillut tikkarit ja lakupötköt eivät sopineet ravintolan hienostuneeseen tunnelmaan.
Suloisilla minicroissanteilla, mehevällä piirakalla ja makealla kakulla ei kuitenkaan voi mennä koskaan vikaan. Jokaisen vatsa täyttyi, ja ihanien ystävien seurassa suupielet vetäytyivät väkisinkin hymyyn. Naurua riitti, joskin myös hiven surua – tuntui vaikealta uskoa, että yksi lähimmistä ystävistä lentää Atlantin toiselle puolen.
bloglovin / instagram / pinterest / snapchat @hannakarppa
// A few weeks ago me and my girls had a farewell brunch in restaurant Krog Roba for our friend who was leaving for New York. I’d totally forgot about this pics, but luckily found them now! I’d been mainly curious about Krog Roba’s gorgeous interior, consisting of green marble, black and white floor and metallic shades, giving the restaurant stylishly old feeling. The brunch itself turned out to be quite basic with its salads, salmon, pies, croissants, buns and cakes. Everybody got their stomachs full and felt giddy, though I was feeling at the same time a bit sad – it felt hard to believe one of my dear gals was leaving the town.