synninpäästö sairastamiselle
Olo ei ole muuttunut mainittavasti sitten maanantain: päätä painaa edelleen, ja tämäkin päivä on kulunut naistenlehtiä selaillen, Patjim Statovcin Kissani Jugoslavia:n (vihdoinkin!) sekä Mad Menin uusintakierroksen parissa.
Toimettomuus on suorastaan lamauttavaa. Varsinkin, kun tiedostaa, kuinka paljon tekemättömiä töitä odottelisi tietokoneen uumenissa. Eniten kaipaan kuitenkin liikkeelle, ulos, salille – minne tahansa, missä saisin lihaksilleni rasitusta. Onneksi Fit-lehdessä oli juuri sopivasti annettu synninpäästö sairastamiselle: kun malttaa levätä tarpeeksi pitkään ja kunnolla, on tauon jälkeen entistäkin enemmän energiaa käynnistää treenit uudelleen. Voi kyllä.
Onhan sairastamisessa toki puolensakin: kun liikkuminen rajoittuu lähinnä sohvan ja sängyn välille, tulee kerrankin luettua ajan kanssa uusimmat lehdet ja syvennyttyä kirjaan. Maanantaina luin huhtikuun Olivian yhdeltä istumalta kannesta kanteen. Koska viimeksi olen ehtinyt tehdä vastaavaa?
Sekoitin tuoreesta inkivääristä, sitruunasta, kanelista ja kuumasta vedestä flunssajuoman, jota litkin useamman kupillisen lukiessani. En tiedä, paraneeko flunssa sen nopeammin, mutta ainakin hengitykseni on varsin fresh.
Luvassa siis tehokasta paranemista, jotta pääsen perjantaina nauttimaan normaalista viikonlopusta: Helsingistä, ystävistä, brunsseilusta, arjen pienistä iloista.
Taidan tarvita lisää lehtiä…