Helmikuisena keskiviikkona

Hei sinä! Siitä on kulunut pitkä aika kun kirjoitin viimeksi. Haluat varmaan tietää missä olen ollut? Olen ollut uppoutuneena graduun, työn tekoon sekä kamppaillut jaksamisen kanssa. Nyt ollaan käännytty kohti kevättä ja valoisuus on alkanut lisääntyä, myös omat energiavarastot ovat alkaneet täytyä. Aurinko paistaa nytkin ikkunasta sisälle pehmeästi paljastaen pölyiset nurkat ja talven pimeinä hetkinä nahistuneet kasvit. Valo saa aikaa ihmeitä niin mielelle, kuin kaikelle orgaaniselle. Kasvit ovat alkaneet puskea uusia versoja ja myös itsestä alkaa puskea uusia ideoita. Kun kevät lähenee, myös oma valmistuminen lähenee ja pian ollaan aivan uuden kynnyksellä, kun yliopisto jää taakse ja tulee aika siirtyä työelämään täysin. Olo on odottava ja samalla hieman pakokauhuinen, mutta pitää vain luottaa, että elämä kannattelee ja kaikkia tulee järjestymään. Pian on taas kesä ja voi elää hetken huolettomana lämmöstä nauttien, ilman aikatauluja.

Jutellaan siis pian lisää,
M

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *