”I hope the days come easy and the moments pass slow and each road leads you where you want to go.”

”And then I realized adventure was the best way to learn.”

Ihanaa uutta viikkoa! Ajattelin tänään jutella reissusuunnitelmista. Juuri viime viikolla puhuin matkakuumeesta ja seikkailun halusta ja viikonloppuna teimme suunnitelmia perheeni kanssa ja löimme lukkoon muutaman matkan kesälle. Vuoden ensimmäinen ulkomaille suuntaava matka on dublin mieheni kanssa pääsiäisenä. Vielä ei suunnitelmat ihan täysin matkaa varten ole tehtynä, mutta suunnittelimme alustavasti tekevämme yhden päivän retken jonnekin päin Irlantia. Itseäni on monen vuoden ajan kiinnostanut Belfast ja se onkin meillä yhtenä ehdokkaana päiväretkikohteeksi.

Toukokuussa lähden ensimmäistä kertaa kaksin äitini kanssa matkalle ja otamme suunnan Nizzaan. Kohde valikoitui oikeastaan sattumalta, mutta ranta ja kauniit maisemat eivät ainakaan olleet hidasteena matkaa varatessamme. On mukava lähteä äidin kanssa kahden ja viettää laautaikaa pidennetyn viikonlopun verran. Nizzan lomalta odotan aurinkoa, rantaa, hyvää ruokaa ja rentoutumista.

Kesällä lähdemme roadtripille vanhempieni ja puolisoni kanssa. Tarkoituksen on kiertää Etelä-Ruotsia ja kiertää Tanskan-Saksan-Puolan ja Baltian maiden kautta takaisin Suomeen. Matkasta tulee varmasti ikimuistoinen, sillä pääsemme ajaen näkemään monta maata kerralla ja viettämään aikaa yhdessä.  Koska jaamme henkilöauton neljään henkeen säästämme kuluissa ja myös luontoa samalla.

Matkailu tuntuu olevan nykyään kartalla ja lentäminen tuomittuna ilmaston muutoksen vuoksi. Olen itsekin huolissani ilmaston muutoksesta, mutta koen, että aina ei ole mahdollista matkustaa maata pitkin ja lentäminen on ainoa matkan mahdollistaja. Toki, jos aikaa on enemmän kuin viikonloppu, pystyy matkan ulkomaille tekemään myös maita pitkin. Ymmärrän, että tämä herättää tunteita, mutta koetan itse elää arkeani luontoa säästäen ja vaikka tämä ei kompensoikaan lentopäästöjä täysin uskon sen olevan parempi, kuin ettei tekisi mitään luonnon eteen ja lentäisi viikottain paikasta toiseen. Pyrin lennoissa valitsemaan suoranlennon sillä säästää jo päästöjä, koska olen lukenut, että nousu ja lasku ovat kuormittavimmat osuudet. Lisäksi tulevaisuudessa, kun olen töissä, aion maksaa kompensaatio maksuja lennoista, ei helpottamaan omaatuntoa vaan auttamaan luontoa. Uskon, että jos kaikki tekeisivät joka päiväisiä valintoja luonnon eteen olisimme pidemmällä ilmaston muutoksen hidastamisessa, kuin nykyisen menon jatkamisella. Kierrättäminen ja muutama kasvisruokapäivä viikossa on jo paljon parempi, kuin näiden asioiden täysin tekemättä jättäminen.

-M