I like to be alone but i hate to be lonely.

Kuuntelin No Filter -podcastin jakson 29, jossa puhuttiin yksinäisyydestä ja yksinolosta. Jaksossa pohdittiin eroa yksinäisyydentunteen ja yksinolon välillä sekä sitä kuinka toisinaan haluaa olla yksin. Tunnistan yksinolon tarpeen erittäin hyvin. Varsinkin nyt vanhempana koen aika ajoin tarvetta olla yksin omissa oloissa, ikäänkuin vastapainona sosiaaliselle kanssakäymiselle. Kaipaan aikaa maadoittua ja antaa oman sisimmän levätä ja kerätä voimia. Vaikka pääosin olenkin sosiaalinen ihminen olen huomannut, että nuorempaan minääni verraten olen introvertimpi kuin ennen. Ehkä se johtuu siitä, että nuorena sitä pelkäsi jäävänsä jostain paitsi, jollei aina ollut osallistumassa kaikkeen. Toki edelleen, toisinaan sama vanha tuttu tunne herää, mutta olen myös oppinut tuntemaan itseni ja tarpeeni olla yksin, jotta voin palautua. Enää en pelkää yksinoloa niin kuin aiemmin olen pelännyt ja olen ymmärtänyt ettei yksinolo ole haitallista. Toki, jos yksinoleminen olisi jatkuvaa ja se ei olisi omavalintaista, niin tuskin siitä samalla tapaa nauttisi. On suuri ero siinä onko yksin vai yksinäinen.
Koen olevani onnekas, että minulla on ympärillä läheisiä ihmisiä ja ystäviä ja kavereita, joiden kanssa voin viettää aikaa ja jakaa ajatuksia elämästä. Olisin varmasti paljon yksinäisempi ilman ihmisiä elämässäni.
Toisinaan ihmiset kokevat yksinäisyydentunteita ja se on ihan normaalia. Silloin ymmärtää paremmin läheisten arvon. Usein yksinäisyydentunne saattaa syntyä siitä, kun on vaikka tylsää ja haluaisi tehdä jotakin, mutta kaikki ystävät ja kaverit ovat muissa menoissa tai loma-aikaan, jolloin on enemmän vapaa-aikaa, mutta kaverit saattavat olla lomareissuilla tai vain poissa kaupungista. On hyvä siedättää itseään yksinololle, mutta on kuitenkin hyvä osata tunnistaa se, onko yksinolo oma valinta vai johtuuko se jostain muusta. Jos on yksinäinen jatkuvasti, voisi olla hyvä alkaa miettimään miten oloa saisi lievennettyä. Ehkä aloittamalla uuden harrastuksen ja saamalla kavereita sitä kautta tai ottamalla rohkeasti yhteyttä vanhoihin kavereihin. Yksinolo on ihan ok ja hyväksi ajoittain, mutta jatkuva yksinäisyys voi aiheuttaa synkkyyttä ja alakuloa.
Tutkailkaamme jokainen siis sisintämme ja miettikäämme näitä asioita ajoittain. Jos kohdallesi osuu ihminen, joka vaikuttaa yksinäiseltä kannattaa häntä lähestyä ja auttaa saamaan, edes sen yhden ystävän, joka katkaisee jatkuvan yksinäisyyden tunteen. Se ystävä voit hyvin olla sinä.

-M