Ensimmäisen unelmakarttani tein useampi vuosi sitten ja aina välillä olen tehnyt uuden. En yleensä etukäteen suunnittele mitä karttaan laitan vaan otan kasan lehtiä ja leikkaan tekstejä ja kuvia, jotka kulloinkin puhuttavat minua. Sommitellessani kuvia pahville yleensä yllätyn millainen teema siihen syntyy. Unelmakarttoja ohjeistetaan tekemään, jotta omat unelmat selkeytyisivät ja pitämällä sitä näkyvällä paikalla siihen kiinnittää huomiota vaistomaisesti. Näin unelmat pysyvät alitajunnassa ja alkaa ajattelematta tekemään asioita niiden toteutumisen eteen. On monta eri tarinaa kuullut, joissa ihmisillä on sellaiset haaveet toteutuneet, joita unelmakarttaan on laittanut.

Tässä kuvassa on viimeisin, vuoden vaihteessa tekemäni unelmakartta, josta selkeästi teemaksi nousee matkustelu, unelmat ja rohkeus. Pidän sitä esillä meikkipöydälläni, jolloin näen sen aamuin illoin kasvoja hoitaessani. Hauskaa palata tulevaisuudessa kartan pariin ja nähdä mitkä unelmat siitä toteutuivat.

Oletko sinä ikinä tehnyt unelmakarttaa tai kuullut siitä?

Mitäpä, jos tekisit omasi jo tänä viikonloppuna. Et tarvitse sen tekemiseen kuin lehtiä tai muuta materiaalia mistä voit kuvia ja tekstejä leikata sekä jonkin papaerin mihin sommitella. Laita vaikka hyvä musa soimaan ja anna unelmien syntyä. Voit yllättyä mitä edestäsi löydät.

Hauskaa viikonloppua, Maiju

Viime päivinä on ollut mieli hieman alamaissa, kun ei ole pystynyt kohta kahteen kuukauteen perhettä tapaamaan ja yleensä näemme melko usein. Nyt kuitenkin olo taas helpottunut, kun on soitellut rakkaiden kanssa videopuheluita. Josko kesällä pystyttäisiin tapaamaan ja olemaan yhdessä.

Mutta, jotta ei jäisi mieli tästä tekstistä alavereiseksi niin ajattelin kirjoitella hieman kasveista. Meillä on kotona jonkin verran viherkasveja. Osan olen saanut lahjaksi, pistokkaana tai ostanut itse ja niiden hoito on tuonut suurta iloa. Varsinkin, kun näkee uusia versoja tai kukkia kasvaneen. Varsinkin viherkasveihin tulevat kukat ovat varma merkki kesän tulosta ja ilahduttavat päivää kummasti. Saintpaulia, jonka olen saanut vanhemmiltani muutama vuosi sitten on taas talven jälkeen alkanut puskea kukkaa ja tuntuu pursuavan niistä. On ihana seurata sen kukkien puhkeamista ja väri loistoa.

Peikonlehti, jonka sain pistokkaana ystäväni äidiltä, on meillä ollessa kasvanut pituutta ja viime kuussa viimeksi kasvattanut tuoreimman lehtensä.

Tämän pennimuorin on saanut myös pistokkaana, mutta toiselta ystävältäni. Se on kasvattanut itseään pikku hiljaa isommaksi.

Saintpaulia loistossaan.

Viiruvehka on ollut minulla usean vuoden ajan. Ostaessani kasvin siinä oli kukkia, sitten meni pari vuotta ennen kuin se jälleen kukki. Nyt taas muutaman välivuoden jälkeen on puhjennut kaksi kukkaa.

Onko sinulla viherkasveja kotonasi?

-Maiju