Moi! Long time no see ja mitä muita näitä sanontoja löytyykään. Olen käynyt blogin etusivulla ja siirtynyt muualle. Olen halunnut kirjoittaa pitkään, mutta päivät ilman kirjoittamista ovat siirtyneet viikoiksi ja kynnys alkaa kirjoittaa on kasvanut. Miksi, en tiedä. On helpompaa keksiä tekotyitä olla kirjoittamatta ja siirtää uuden tekstin tuottamista, vaikka intoa siihen olisi. Ajattelin, että itseäni parhaiten viime aikoina kuvannut nimitys on prokrastinaation kuningatar. Saatan helposti siirtää asioita eteenpäin tekemällä jotain täysin muuta, vaikka hoidettava asia ei olisi edes vaativa, aikaavievä tai vastenmielinen. Tapa siirtää asioita ja tehdä jotain muuta sen tilalla on pidemmällä tähtäimellä huono juttu. On eri asia pitää välillä velvollisuuksista taukoa ja relata, kuin toistuvasti pitää taukoa ja tuijottaa televisiota. Tiedostan tämän kyllä, mutta jostain syystä olen viime aikoina sortunut siihen normaalia enemmän. Ajattelin, että aloittamalla vain kirjoittaa tänne ja rikkomalla hiljaisuuden, voisin pysäyttää prokrastinaatio kierteen. Nostamalla ongelman tietoisuuteen siihen on vaikeampi sortua uudestaan. Huomaatko tällaisia piirteitä itsessäsi?

Mutta se siitä, mukavampiin asioihin. Kevät on tulossa, linnut laulaa ja lumet alkaa sulamaan. Tänään on vielä kirpeä pakkaspäivä, mutta valon lisääntyminen tuo tullessaan lisää energiaa ja hyviä fiiliksiä elämästä. Keväällä edessä on kandintyön palautus ja viimeisten kurssien loppuun työstä sekä kandin tutkinnon ulosottaminen. Mitä teidän keväässä on tiedossa?

Nautitaan kevään tulosta ja palataan kootumman postauksen merkeissä pian!