Modern Love: kelvollinen sarjana, loistava podcastina
Suosikkipodcast: Modern Love
Katsoin Amazon Primen tuoreen Modern Love -antologiasarjan. Se oli hyvä. Ihan hyvä. Ihan kelvollinen. Siinä oli kahdeksan noin puolituntista jaksoa, joissa jokaisessa oli eri rakkaustarina. Sarja oli koskettava, lämminhenkinen ja tähtinäyttelijöitä täynnä (mm. Anne Hathaway, Julia Garner, Tina Fey, Catherine Keener, Dev Patel).
Romanttisia komedioita rakastava minä piti sarjasta kovasti. Se tylsempi minä on silti sitä mieltä, että se olisi voinut olla parempikin. Välillä ne rakkaustarinat tuntuivat kovin tyhjiltä ja hengettömiltä, koskettavuus jotenkin päälleliimatulta. En tiedä. Joku siinä tökki.
Mutta! Sarjan katsomisesta seurasi joka tapauksessa hyvää. Löysin Modern Love -podcastin, joka on mainio. Enkä aiemmin edes ole kauheasti fiilistellyt podcasteja. Tai ehkä en vain ole kuunnellut oikeanlaisia.
Pieni koukkaus alkuun. Modern Love -sarja pohjautuu New York Timesin samannimiseen palstaan. Jo 15 vuoden ajan Modern Love -palstalla on julkaistu erilaisten ihmisten kirjoittamia esseitä rakkaudesta, menetyksestä, itsensä löytämisestä, rakkauden löytämisestä, deittailusta, eroamisesta. Romanttisesta rakkaudesta, ystävyydestä, itsensä rakastamisesta. Koko elämän mittaisista rakkaustarinoista ja niistä, jotka päättyvät ihan liian varhain. Ihan kaikesta, mikä rakkauteen liittyy, oli se sitten kivaa ja kaunista tai surullista ja synkkää.
Modern Love -podcastissa (joka löytyy esimerkiksi Spotifysta tai mistä nyt satutkaan podcasteja kuuntelemaan) tunnetut tyypit – esimerkiksi Kate Winslet, Kristen Bell ja Amanda Seyfried – lukevat näitä esseitä. Sitten kun essee on luettu, juontaja Meghna Chakrabarti jututtaa sen kirjoittajaa ja tämä kertoo, mitä hänen elämäänsä on Modern Love -esseen julkaisemisen jälkeen kuulunut. Ja Modern Love -palstan toimittaja Daniel Jones kertoo, miksi essee alunperin valittiin julkaistavaksi.
Eli vaikka Modern Love -palsta olisi tuttu ja olisi jo lukenut näitä esseitä, podcastissa niihin saa vielä mitä sitten tapahtui -ekstraluvun.
Modern Love -sarjan kahdeksan jaksoa ovat siis alun perin olleet tällaisia oikeiden ihmisten kirjoittamia oikeita tapahtumia kuvaavia Modern Love -esseitä. Ja ainakin muutamat niistä ovat saanet myös podcast-käsittelyn.
Sarjan traileri:
Jos sarjaversiossa koskettavuus tuntui välillä päälleliimatulta, podcastia kuunnellessa tällaista ongelmaa ei ole, päinvastoin. Ehkä se johtuu siitä, että podcastissa luettavat esseet eivät ole käyneet läpi minkäänlaista Hollywood-käsittelyä vaan ovat aitoja ja siksi aidon koskettavia. Tovi sitten kuuntelin podcastia kävelylenkillä ja tarinassa tuli niin sydäntäraastava käänne, että oli pakko pysähtyä.
Tiivistelmä: Modern Love -sarja = ihan ok, Modern Love -podcast = huippu. Ja tietysti alkuperäinen Modern Love -esseepalsta = mainio.
PS. Sarjan julkaisun kunniaksi New York Times kokosi 25 Modern Love -esseen Greates Hits -kokoelman. Eli jos haluaa kuuntelemisen sijaan lukea rakkaustarinansa, tuosta on hyvä aloittaa. (NYT on osin maksumuurin takana.)
Lue myös: