Valoa pimeyteen! Täydellinen sarja synkkään vuodenaikaan

Suosikkisarja: The Marvelous Mrs. Maisel (Amazon Prime 2017-)

Nimetön suunn.malli-4 kopio.jpgKuva: Amazon Prime / Nicole Rivelli

Täydellinen sarja synkkään ja (ainakin Helsingissä) lähes lumettomaan joulukuuhun? Loistava The Marvelous Mrs. Maisel, jonka toinen kausi tuli juuri Amazon Primeen. Olen kirjoittanut Mrs. Maiselista jo aiemminkin, mutta pitää kehua sitä nyt toistamiseenkin. Hitto vie, kuinka tykkään siitä!

Gilmoren tytöistä tutun Amy Sherman-Palladinon luoma draamakomedia on mainiota katsottavaa just tähän vuodenaikaan. Se on vajaan tunnin mittaisiin jaksoihin puristettua väriterapiaa, kaivattua iloa ja energiaa loppuvuoden pimeisiin päiviin. Ja ken arvostaa yksityiskohtaista ja taidokasta lavastus- ja pukusuunnittelua saa siitä varmasti paljon inspiraatiota; sarjan värikäs maailma on kovin vakuuttavasti rakennettua visuaalista ilotulitusta.

1950-luvun loppuun sijoittuva sarja kertoo Miriam ”Midge” Maiselista, kotirouvasta, joka päätyy sattumalta luomaan uraa stand up -koomikkona. Pääroolissa nähtävä Rachel Brosnahan on huippu, samoin kaikki muutkin näyttelijät, esimerkiksi Monk-sarjasta muistettava Tony Shalhoub. Kakkoskaudella mukaan liittyy vielä Zachary Levi (joka saa minut kaipaamaan Chuckia).

Olen ehtinyt kymmenjaksoisen kakkoskauden neljänteen jaksoon, ja vaikka tekisi mieli valittaa muutamasta pikkujutusta (lähinnä tylsästä Joelista), Mrs. Maisel on ainakin tähän mennessä ollut ihan yhtä hurmaavan hauska kuin ykköskaudellakin. Vahva suositus siis, edelleen. Kriitikotkin tykkäävät, sarja on jo voittanut ison kasan palkintoja, muun muassa parhaan komediasarjan Emmyn ja Golden Globen. Ja sai taas pari ehdokkuutta lisää, kun tuoreimmat Golden Globe -ehdokkuudet julkaistiin torstaina.

Amazonin suoratoistopalvelu Primeen saa seitsemän päivän kokeilujakson ilmaiseksi. Ehtiihän siinä 10 (tai 18, jos on eka kausi vielä näkemättä) jaksoa katsoa. Vaikka joululomalla…

———-

PS. Muita viime aikoina hyväksi havaittuja:

Nuoret ja lupaavat (neljäs kausi tuli juuri Yle Areenaan)

  • Mainio norjalaissarja parikymppisistä nuorista naisista, joilla ei aina mene kaikki ihan nappiin, mutta joita tsemppaa täysillä just siksi. Neljäs ja viimeinen kausi yrittää laittaa Elisen, Nennen ja Alexin tarinat nätisti pakettiin – tai niin nätisti kuin se nyt heidän kohdallaan on mahdollista.

Luther (neljä kautta Netflixissä)

  • Tiedetään, tiedetään, kuinka myöhässä olenkaan! Mutta kun olen päättänyt etten katso sarjoja, joissa on kammottavia rikoksia… valitettavasti tämä päätös unohtui, kun People-lehti valitsi Idris Elban vuoden seksikkäimmäksi mieheksi… koska pitihän mun selvittää, mistä hype johtui. Joten ihan vähän päätin katsoa Elban tähdittämää Lutheria… ja tuota… mahdollisesti katsoin kaikki neljä kautta parissa päivässä (kovin lyhyitä kausia olivat!)… vaikka siinä oli kammottavia rikoksia. Mutta ainakin ymmärrän nyt. Siis sen, miksi Idris Elba on Peoplen Sexiest Man Alive. Ja oikeasti, kuinka hyvä sarja Luther olikaan! Kammottavista rikoksista huolimatta. Nelijaksoinen viides kausi tulee muuten BBC:ltä neljänä peräkkäisenä iltana 1.-4.1.2019. Toivottavasti rantautuu myös Netflixiin asap sen jälkeen.

Patriot Act with Hasan Minhaj (uusi jakso Netflixissä joka sunnuntai)

  • Tykkään poliittisesta komediasta. Ja tykkään koomikko Hasan Minhaj’sta, joka nauratti aiemmin The Daily Show’ssa. Omassa sarjassaan Minhaj tarttuu mielenkiintoisiin ajankohtaisiin aiheisiin, esimerkiksi Saudi Arabian sekasotkuun ja Yhdysvaltojen rajakiistaan. Hauskaa ja opettavaista! Vahva suositus myös Netflixistä löytyvälle Minhaj’n Homecoming King –komediaspesiaalille .

Tämä Saturday Night Liven sketsi Me Too -ajan viisastuttamista räppäreistä:

😀 

Lue myös:

Sarjavinkki Yle Areenaan: Perfecte Steder – täydellisen tanskalainen rakkaustarina

Sarjavinkki Yle Areenaan: The Bold Type on täydellisen feminististä tv-hömppää

SEURAA BLOGIA:

BLOGLOVIN INSTAGRAM

Kulttuuri Suosittelen

Reality-nostalgiaa ja 2000-luvun teinin MTV-tunnustuksia

Suosikkiasia: MTV:n ohjelmatarjonta 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä

Nimetön suunn.malli-4 kopio.jpgKuvat: MTV

Jossain vaiheessa 2000-luvun alussa elettyjä teinivuosiani tajusin, että meidän telkkarista löytyy MTV. Ei Maikkari siis, vaan Music Television. Se jenkkikanava, jossa vielä 1980- ja 1990-luvuilla näytettiin nimensä mukaisesti musiikkiohjelmia ja -videoita, mutta joka on sittemmin lipunut melko kauas alkuperäisestä funktiostaan.

Kyllä mun MTV-muistoissa pilkahtelee vähän musiikkiakin, ainakin TRL. Sen lisäksi muistan 3 from 1 -nimisen täyteohjelman, jossa yhdeltä artistilta tai bändiltä esitettiin perätysten kolme musiikkivideota. Oli aina juhlan paikka, jos tuli joku artisti, josta tykkäsi. Elämää ennen YouTubea… 😀

Mutta joo, musiikkia enemmän muistan tuijottaneeni MTV:ltä kaiken maailman reality-ohjelmia, joista kanava on nimestään huolimatta tullut tunnetuksi jo vuosia. Ja vaikka kuinka tekisi mieli naureskella, MTV:llä on oikeasti ollut aika merkittävä rooli kyseisen genren historiassa. Ennen Kardashianeja ja Real Housewiveseja oli nimittäin muun muassa The Osbournes, Newlyweds ja Laguna Beach. Ja jos mennään vielä vähän enemmän ajassa taaksepäin, vuonna 1992 alkanut The Real World, jota pidetään koko modernin tosi-tv:n kantaisänä.

drma.gif

Luulen, että MTV on syypää siihen, ettei mulla nykyään ole lainkaan sietokykyä realityohjelmia kohtaan. Tuli yliannostus, teini-minä nimittäin katsoi about jokaisen MTV:n tosi-tv-sarjan. Hyvä tai huono, meitsi katsoi. Tietysti seurasin Laguna Beachin ja The Hillsin kaltaisia supersuosittuja sarjoja, mutta niiden lisäksi tuijotin kaikkea muutakin. Siis kaikkea. Muistan esimerkiksi katsoneeni 8th & Ocean -nimistä totaalifloppia. Se oli tosi-tv-sarja Miamissa asuvista malleista ja kesti huimat kymmenen jaksoa. Siinä oli kaksostytöt joiden nimiä en muista (googlasin, he olivat Kelly ja Sabrina) ja ruskeatukkainen tyttö nimeltä Britt. Jep, loistokamaa.

Tosin leppoisa reality kauniista ihmisistä hengailemassa South Beachilla kuulostaa ihan järkevältä, kun sitä vertaa esimerkiksi I Want a Famous Face -nimiseen hengentuotteeseen. Vuosina 2004-2005 pyörineessä ohjelmassa nuoret tyypit käväisivät plastiikkakirurgin pöydällä, jotta näyttäisivät idoleiltaan. Yksi halusi näyttää Brad Pittiltä, toinen Britney Spearsilta. Toivon, että en olisi katsonut, mutta todellakin katsoin. Teini-minällä ei selkeästi ollut kamalan tarkkaa seulaa sille, minkälaisiin tuotoksiin aikaansa tuhlasi.

The Ashlee Simpson Show, katsoin. The Life of Ryan, sama. 16 and Pregnant, jep. Pimp My Ride, kyl vaan (X to the Z Xzibit!). Run’s House, en muistanut koko ohjelmaa ennen kuin nyt, mutta kappas, katsoin. True Life, juu, tuli seurattua. Engaged and Underage, valitettavasti joo. The City, kyllä. Kaikki mahdolliset Jackassit ja Nitro Circukset, check ja check.

Periaatteessa jos sarja tuli Suomen MTV:ltä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, on hyvin suuri todennäköisyys että minä olen katsonut sitä. I (really) want(ed) my MTV, ilmeisesti.

—–

Kaikkein parhaiten mulle ovat jääneet mieleen nämä neljä:

My Super Sweet 16 (2005 – jatkuu edelleen?! Oikeasti?)

Ökyrikkaiden perheiden hemmotellut – tai ainakin sellaisina esitetyt – lapset juhlistavat 16-vuotissynttäreitään mukavan vaatimattomasti. Hyviin bileisiin ei tarvita kuin 300 läheisintä ystävää, eksoottisia, mieluusti uhanalaisia villieläimiä, sirkustaiteilijoita ja kuuluisa R’n’B-artisti laulamaan paljon onnea vaan. Ekaluokkalaisia ei kutsuta, koska they cause drama. Täydellinen synttäriasu – tai asut – käväistään ostamassa vaikka Pariisista iskän yksityiskoneella. Lahjaksi riittää vaivainen Lamborghini. Ja kaiken stressaamisen jälkeen bileistä tulee worst day of my life! Ja ne hiton ekaluokkalaisetkin onnistuvat jotenkin livahtamaan paikalle vaikka HEITÄ EI KUTSUTTU!

vhPACN.gif

Room Raiders (2004-2006)

Ashley tai Chelsea tai Jessica (mun muistoissa useimmiten Ashley tai Chelsea tai Jessica) valitsee deittikumppaninsa kolmen miehen joukosta. Tai vaihtoehtoisesti Trent tai Brad valitsee kolmesta naisesta. Mutta tavata ei saa, vaan valinta tehdään huoneen perusteella. Kehiin tulee haalareihin, lippikseen ja aurinkolaseihin pukeutunut jamppa, joka yllättää treffeille haluavat ja viskaa heidät pakettiautoon koska you’re on Room Raiders! Pakettiauton perällä kodeistaan kidnapatut poloiset sitten seuraavat kun Ashley tai Trent penkovat heidän huoneitaan. Jossain vaiheessa esiin kaivetaan kumihanskat, pinsetit ja suurennuslasi.

MTV Cribs (2000- jatkuu, mutta ei MTV:llä)

Julkkikset – tai välillä ”julkkikset” – esittelivät kotejaan. Tai välillä ”kotejaan”. Makuuhuoneen kohdalla piti sanoa, että this is where the magic happens. Legendaarisimmassa jaksossa Mariah Carey meni mekko päällä kylpyyn. Koska tietysti.

Made (2002-2014)

Okei, tämähän oli oikeasti ihan semipätevää sisältöä. Nuorella tyypillä oli unelma, jonka toteuttamiseen hän tarvitsi apua. Haluttiin päästä vaikkapa koulun cheerleading-joukkueeseen tai oppia ajamaan motocrossia. Sitten ekspertti tuli ja auttoi. Välillä unelma toteutui, välillä ei, mutta nuori oppi aina jotain syvällistä itsestään. Toki aina piti vähän myös kiukutella, koska motocross-treenien takia jäi Ashleyn bileet väliin.

En ole katsonut MTV:tä vuosikausiin, mutta toivottavasti sieltä tulee edelleen yhtä loistavia sarjoja kuin reilut kymmenen vuotta sitten! Siis tietenkin sieltä tulee, eikö Jersey Shorekin tehnyt vastikään comebackin?

—–

PS. Oikeasti tämä koko kirjoitus oli ovela juoni, jonka varjolla voisin puhua mun suosikkiasiasta koko internetissä. 

My Super Sweet 16 tarjosi nähkääs mainion tekosyyn kirjoittaa maailman kaikkeuden parhaasta parodiavideosta.

Bryan Cranston, Jimmy Kimmel ja Bryanin My Super Sweet 60 -bileet! Olen repeillyt tälle videolle niin monta kertaa. Ja siis minähän en ole edes koskaan nähnyt jaksoakaan Breaking Badia.

Voiko herra Cranstonille näin pari vuotta myöhässä myöntää tästä videosta kaikki mahdolliset palkinnot? Melko vakuuttava roolisuoritus, sanoisin.

Video löytyy Jimmy Kimmel Liven YouTubesta.

LUE MYÖS:

2000-luvun nostalgiaa! Reality-klassikko The Hills tekee paluun

SEURAA BLOGIA:

BLOGLOVIN INSTAGRAM

Kulttuuri Suosittelen Höpsöä