Suosikkisarja just nyt: hypensä arvoinen Normal People

Suosikkisarja: Normal People (suom. Normaaleja ihmisiä, Yle Areenassa)

Kuva: Normal People / BBC & Hulu

Okei ihmiset Internetissä, olitte oikeassa. Normal People on just niin hyvä kun kaikki ovat sanoneet. Tai siis ainakin viisi ensimmäistä jaksoa ovat. Ne, joiden katsomiseen käytin vapaapäiväni aurinkoisen aamupäivän. On kuitenkin vahva usko, että homma ei leviä myöhemmissäkään jaksoissa.

Irlantilaiskirjailija Sally Rooneyn hypetettyyn Normal People -romaaniin perustuva 12-jaksoinen Normal People -sarja tuli perjantaina katsottavaksi Yle Areenaan. Pidin kirjasta kovasti kun sen joskus luin, ja olin lukenut suuuperylistäviä arvioita sarjaversiosta. Mun odotukset sitä kohtaan olivat siis hyvin, hyvin korkealla.

En pettynyt (ainakaan toistaiseksi). Kuten kirjan kanssa aikoinaan, sarjakin aiheuttaa pakottavaa tarvetta ahmia se yhdellä kerralla. Ja samaan aikaan haluaa säästellä sitä, ettei se loppuisi niin pian.

Muita tuntemuksia, joita Normal Peoplen katsominen on minussa aiheuttanut: halu matkustaa Irlantiin (koska hitto vie kuinka kauniisti sarja on kuvattu!). Vääristynyt ajatus siitä, että voisin leikata etuhiukset (älä edes ajattele sitä typerys, et ole Daisy Edgar-Jones!!). Kaipuu takaisin yliopistoon (ja mahdollisesti kaipuu siihen, että olin 20-vuotias). Kaipuu juhliin, kuppiloihin ja kahviloihin (pieni mahdollisuus että tämä johtuu muustakin kuin sarjan katsomisesta). Halu analysoida sarjaa loputtomiin.

On takuulla vaikeaa muokata sarjaksi sellainen kirja, jota niin monet rakastavat. Normal People -sarja onnistuu jotenkin maagisesti herättämään kirjan hahmot eloon tavalla, joka tuntuu oikealta. Eikä pelkästään hahmoja, vaan koko kirjan tunnelman. Surumielisyyden ja toiveikkuuden, nuoruuden kasvukivut ja nuoren rakkauden. Ja kuinka hienot roolisuoritukset Daisy Edgar-Jones ja Paul Mescal tekevätkään! On kuin salakatselisi oikeiden ihmisten intiimejä hetkiä.

Uskon, että on paljon ihmisiä, joihin sarja (tai kirja) ei iske millään tavalla. Jos liikaa mietin, se on minustakin melodramaattinen, muka-syvällinen teinirakkausdraamaa, jossa on ongelmia jotka eivät oikeasti ole ongelmia. En kuitenkaan jaksa antaa valtaa tälle änkyttäjä-minälle. Päällimmäisenä tunteena on se, että pidän sarjasta kovasti. Hypensä arvoinen, sanoisin. Ja vaikka Mariannen ja Connellin rakkaustarina ei kiinnostaisikaan, ainakin voi nauttia kaikesta kauniista, mitä sarja ruudulle vyöryttää.

Kaikki Normal Peoplen 12 jaksoa ovat katsottavissa Yle Areenassa. Telkkarissa sarja alkaa 2.6.

LISÄÄ SUOSIKKISARJOJA:

SEURAA BLOGIA: 

Bloglovin

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *