Voitteko kuvitella, minun vauvat täyttävä 2- vuotta. Kaksi kokonaista vuotta, aivan käsittämätöntä. Vastahan he syntyivät. Vastahan he jokeltelivat mahallaan ja nyt jalat otettu alle jo ajat sitten. Puhuvat höpöttävät jopa neljän sanan lauseita. Minä tykkään tästä vaiheesta, vaikka omatahtokin on kova. Nyt minä ymmärrän heitä, ainakin jos sille tuulelle sattuvat, ja he ymmärtävät meitä. Huomattavasti helpompi selittää miksi mitäkin tehdään ja kiva leikkiä ihan oikeita leikkejä. Ovat myös oppineet sanan yhdessä merkityksen, mutta yleensä se on vielä minun ja minä. Toinen toistaan matkivat niin hyvässä kun huonossakin. 2- vuotiailla tuntuu olevan myös empatiakykyä ja huumorintajua.

Millaista se arki sitten on kahden taaperon kanssa? Vauhdikasta ainakin. Edelleen yksi ei mene siinä missä kaksi, vaikka on heistä alkanut seuraa olemaan myös toisilleen. Kuitenkin herkästi se kääntyy riidaksi leluista. Meillä eletään aikataulutettua elämään. Näin on ollut aina ja näin myös jatketaan. Tämä helpottaa meitä ja lapsia, kaikki tietää mitä milloinkin tapahtuu. Rytminmuutokset ja huonot unet näkyvät helposti itkuisuutena ja raivona, joten yritämme välttää niitä. Olisihan se välillä kiva elää vapaammin, mutta sen aika on myöhemmin. Ollaan pidetty arki normaalina myös minun sairastumisen ja leikkauksen aikana. Tärkeä oli luoda edes jotain kautta turvaa, vaikka selkeästi he vaistosivat jotain olevan meneillään.

Millaisia he sitten ovat? Herra A eli Hosuli on vauhtiveikko, omistaa myös erittäin hyvän huumoritajun. Hymyilee paljon, höpöttää paljon. Rakastaa traktoreita, dinosauruksia ja robotteja. Muumit on myös mieleen, erityisesti Haisuli. Tykkää riehumisleikeistä, isä on niissä taitavampi, mutta jaksaa myös keskittyä kirjojen lukuun ja palapelien tekoon. Pohjimmiltaan herkkäpoika, joka tykkää seurata sylistä mitä keittiössä tapahtuu. Välillä kiusoittelee siskoa hiukan uhallaan. Pää tulee yleensä kolmantena jalkana ja herkästi matkassa tulee haavereita mukaan. Aina ei jaksaisi keskittyä oleelliseen, onhan pukeminen tai pytyllä käynti aika tylsiä juttuja.

Neiti B eli Sosuli on topakkatyttö, joka tietää mitä tahtoo ja jaksaa keskittyä oppimaan sen. Rauhallisempi kun veljensä, mutta suuttuessaan siitä kuulee myös naapurit. Hymyilee hiukan harkitummin, mutta leveästi. Höpöttää paljon, yleensä selkeitä asioita. Rakastaa omaa vauvanukkea ja eläimiä. Muumit myös hänen mieleen. Tykkää selkeistä rauhallisistakin leikeistä, jaksaa keskittyä rakentamaan dubloja tai piirtämään kuvia. Tykkää lukea kirjoja ja on taitava palapelien tekijä. Herkästi kaikki on hänen ja haluaisi tehdä asiat hänen tavallaan. Hänen kanssa yleensä pystyy kuitenkin neuvottelemaan asioista. Joissain asioissa hyvin takertunut minuun. Joskus heittäytyy villiksi veljensä kanssa. Kaikki saa hyvät naurut kun he demonstroivat kuinka mm. äiti ja isä kävelee.

Olette ihania täydellisiä juuri sellaisena kuin olette. Kiitos, että olette minun. Äiti rakastaa teitä todella paljon. Hyvää syntymäpäivää rakkaat.

Äiti tietää, että isosisko on teidän juhlissa viikonloppuna. Te ette vain näe häntä. Hän lähettää teille tuhat suukkoa ja halia, paljon tähtipölyä ja onnea.