Kevyt pienokainen

Kevyt eli keskosperheiden yhdistys julkaisi syksyllä kattavan julkaisun koskien keskosuutta. Julkaisu on hyödyllinen niin keskosvanhemmille, ammattilaisille ja alan opiskelijoille, myös muillekin aiheesta kiinnostuneille. Julkaisu on jaettu Suomen kaikkiin vastasyntyneiden teho-osastolle ja lisäksi kirja tulee olemaan myynnissä Kevyt yhdistyksen verkkokaupassa. Kirja julkaistaan myös sähköisenä versiona. Kirjasta löytyy mm. teoriatietoa keskosuudesta, ammattilaisten ja keskoslasten vanhempien kirjoittamia juttuja.

img_20181029_150142.jpg

Keväällä olin muiden asioiden tiimoilta yhteydessä Kevyt yhdistykseen, jossa tuli ilmi meitä ja Töyhtiäistä koskettaneet asiat. Tästä vähän myöhemmin he olivat yhteydessä, olisinko kiinnostunut jakamaan meidän ja Töyhtiäisen tarinan osana Kevyt pienokainen julkaisua. Tarkoitus oli tuoda vanhempien näkökulma keskoslapsen menetyksestä. Aluksi epäröin kirjoittamista, koska pelkäsin ”vihapuheita”, varsinkin jos ne kohdistuisivat Töyhtiäiseen. Mietin myös vaihtoehtoa kirjoittaa nimimerkillä niin kuin kirjoitan tätä blogia. Lopulta kuitenkin päädyin siihen lopputulokseen, että haluan merkittävässä tietoa jakavassa julkaisussa esiintyä omalla ja Töyhtiäisen nimellä. Ensinnäkin koen niin tärkeäksi, että tämäkin puoli on otettu osaksi julkaisua ja lisäksi kukapa vanhempi ei mielellään omasta maailman ihanimmasta lapsesta haluaisi kertoa muille. Varsinkin minulla on siihen kova tarve, koska Töyhtiäinen ei voi koskaan kertoa itse itsestään. Haluan tuon kirjoituksen myötä myös tuoda julki vertaistuen tärkeyden, joten koen myös, että julkaisemalla omalla nimellä voin tarjota omaa vertaisuuttani jollekin muulle.

Julkaisussa on myös suora linkki blogiini, vanhaan osoitteeseen, johon silloin kirjoitin vielä. Vanhasta osoitteesta on kuitenkin suora ohjaus tänne. Blogissa on niin paljon enemmän mitä tämä kaikki on ollut, kun mitä pystyin tuohon julkaisuun kirjoittamaan. Toivon kuitenkin, että jos saat kirjan käsiisi ja selville henkilöllisyyteni, kunnioittaisit haluani pysyä ainakin toistaiseksi puolianonyymina täällä blogin puolella.

suhteet oma-elama lapset vanhemmuus