Ajattelin vähän avata mitä meillä on arki pienten kaksosten kanssa. Onhan tämä ollut niin iso elämän muutos ja vaatinut meiltä paljon opettelua, jota se vaatii edelleen. Meillä päivä alkaa siis 6-8 maissa, jolloin noustaan koko perhe. Aamu alkaa millä muullakaan, kun vaipan vaihdolla ja maidolla. Meillä mies on onneksi vielä kotona, joten toinen hoitaa yleensä toisen ja toinen toisen. Me ollaan illalla pullotettu maidot valmiiksi, siten että aamulla lähtee viimeiset pullot käyttöön. Hosuli ja Sosuli on täysin korvikevauvoja nykyään (eiköhän näistä ihan hyviä ihmisiä silti kasva :D). Tämän jälkeen on meidän vuoro syödä aamupalaa, toisinaan se onnistuu paremmin ja toisinaan huonommin. Hosuli ja Sosuli joko makailee leikkimatolla tai ovat Tiny Love 3 in 1 Napperissa. Tälle iso suositus, koska on monikäyttöinen. Samassa siis kehto, sänky ja sitteri ja meillä Hosuli varsinkin tykkään sen tärinäominaisuudesta.

Kunhan koko perhe on saanut jotain navan alle, kissaa unohtamatta, yritetään miehen kanssa mm. pestä pullot ja steriloida ne, pestä pyykkiä sekä muutenkin siistiä tätä kotia. Yleensä tämä tapahtuu katkonaisesti, koska vauvat vaativat välillä huomiota, tuttia ja joskus myös tankataan lisää maitoa. Tämän jälkeen rauhoitutaan kahvin juontiin, yleensä vähintään toinen vauva sylissä. Mies myös saattaa pelata ja minä räplään mitäs muutakaan, kun puhelinta. Pian vauvoilla on taas nälkä, joten vaipan vaihto syöttörumba alkaa alusta. Tässä välissä yleensä vaihdetaan heille päivävaatteet päälle. Tämän jälkeen pyrimme tekemään meille lounasta ja jossain välissä myös syömään sitä. Monesti päivällä/iltapäivällä meillä on myös käynyt vieraita. Mukava kun käy, koska kaivataan muutakin aikuistaseuraa, kun toisemme. Varsinkin kun meidän keskustelut ovat yleensä pissa, kakka, oksennus ja maitopainotteista. Meidän lounaan jälkeen ei mene kauan, kun alkaa taas tutturumba alusta, tämän rumban jälkeen mennään yleensä vaunuilemaan, jos ei ole muita suunnitelmia. Vaunuilun jälkeen Hosuli ja Sosuli nukkuvat vielä tovin ulkona. Iltapäivisin myös käydään joskus kaupassa koko perheen voimin ja välillä yritetään vaalia omaa aikaa.

Jotta tämä teksti ei olisi itsensä toistoa, en kehtaa jokaista syöttövaipparumbaa kirjoittaa. Alkuillasta ihan vaan hengaillaan perheenä, jossain kohtaa alkaa vauvojen tankkausvaihe. Iltatankkaus tarkoittaa sitä, että käytännössä melkein koko ajan vähintään toinen syö. Ainakin siltä se meistä tuntuu. Meillä korvikemäärät ovat siis aika valtavia, Hosuli ja Sosuli ovat siis kasvaneet aivan hurjaa vauhtia. Illalla katsellaan miehen kanssa jotain sarjoja samalla kun vauvat syövät ja syövät ja syövät. Sosulilla on jonkun verran mahan kanssa ongelmia ja kivut sekä itkut painottuu iltaa. Välillä tuntuu, ettei mikään helpota toisen oloa, niissä hetkissä tulee aika epätoivoinen olo.

Meillä pyritään rauhoittumaan nukkumaan 21-23 maissa, vauvat kapaloidaan yhteiseen pinnasänkyyn. Toisinaan rauhoittuvat hyvin, toisinaan ei. Vaikeinta siinä on se, ettei aina tiedä mikä toisella on hätänä. Monesti myös käy niin, että toinen kun rauhoittuu toinen aloittaa tai jatkaa. Illalla pullotamme siis yön maidot valmiiksi jääkaappiin siten, että aloitusannos on 100ml per lapsi. Tarvittaessa sitten tankataan lisää. Hosuli ja Sosuli nukkuvat yöllä 2-4 tunnin pätkissä, yleensä noin 3 tuntia. Aamulla alkaa taas kaikki tämä alusta, Déjà-vu- ilmiötä koettu paljon. Päivät menee todella nopeasti,vauvat kasvaa hurjaa vauhtia ja tuntuu välillä ettei aika yksinkertaisesti riitä mihinkään. Voisinko saada muutaman lisätunnin vuorokauteen.

Meidän arki muistuttaa siis hyvin pitkälti normaalia vauva-arkea, vaikka taustalla on paljon ja niiden tuomat tunteet tuovan erilaisen lisän arkeemme. Minua hiukan alkaa myös jännittää, millaista on arkemme, kun mies palaa töihin. Yritän kuitenkin tässäkin mennä hetki ja päivä kerrallaan, tällä periaatteella on jotenkuten pärjätty tänään tasan 2,5 vuotta.