Baby shower
Uskokaa tai älkää, mutta tästä postauksesta tulee olemaan positiivinen! Ainakin positiivisempi kun minun normaalit pahanolon kirjoitukset… heh heh.
Hypätään ajassa toissa viikonloppuun. Meillä oli ollut puhetta miehen kanssa, että käydään markettiostoksilla vauvoille puuttuvia tavaroita sekä mahdollisesti Ikeassa. En näiltä puheilta osannut yhtään arvata, että mies oli juonessa mukana. Oltiin aiemmin haettu kaverilta toinen pinnasänky ja mies sanoi, että pitää käydä jotain ruuveja vielä sieltä hakemassa. En ajatellut asiaa sen enempään, olihan siitä puuttunut yksi puutappi niin ajattelin, että ehkä siitä muutakin. Kurvattiin pihaan ja minua hiukan olisi laiskottanut nousta autosta, mutta mies sanoi et tule sinäkin. Siinä hetkessä vähän mietin, että et mitä hittoa.
YLLÄTYS!! Olin varmaan niin hölmistyneen näköinen, kun olla ja voi. Sitten seuraava reaktio oli itku, olin hämmästynyt ja kiitollinen. Unohdin jopa miehelle sanoa heipat kun menin niin hysteeriseksi. Vastassa oli kolme minun rakasta ystävää ja minun ihana isosisko. Kunhan hengitys tasaantui, aloitettiin kumoamaan pöydän antimia. Aivan hirveästi olivat nähneet vaivaa, oli vaikka mitä herkkuja. Pöydässä oli myös ei syötäväksi tarkoitettu kakku, nimittäin vaippakakku. En ole vieläkään raskinut sitä purkaa, kun on niin hieno. Vaippakakun lisäksi sain lahjakortin, pehmolelut pienille, tuttipullot ja liivisuojuksia.
Tiedän, että ystäväni ottivat riskin, kun järjestivät baby showerit. Riskinä olisi ollut, että minun olisi liikaa ahdistanut. Kuitenkin menettämisen pelko edelleen on, vaikka ei samanlailla, kun alkuraskaudessa. Hyvä, että ottivat riskin! Minulla oli todella hauskaa ja jotenkin sitä tajusi miten kiitollinen saan olla, että minulla on niin ihania ihmisiä ympärillä. He ovat seisseet siinä vierellä, vaikka en ole ollut helppo ihminen enkä aina sellainen ystävä, jota olisin toivonut olevani. He eivät ole lähteneet karkuun, vaikka olen muuttunut Töyhtiäisen kuoleman jälkeen. He ovat myös tukeneet tässä raskaudessa eivätkä tuomitse minun tuntemuksia. Kiitos rakkaat ystävät, yllätys oli aivan mahtava!
Minulle oli myös todella tärkeä ele, että Töyhtiäinen oli otettu osaksi pikkusiskon- ja veljen baby showereita. Lähetettiin sydänilmapallo taivaan tuuliin, minusta tämä on niin kaunis ele ja haluan uskoa, että se oikeaan osoitteeseen menee.
Syömisen ja juttelun lisäksi pelasimme, vauva-aiheista aliasta, maistelin sekä arvuutin vauvanruokia, yritin vaihtaa vaipan nopeasti (on muuten niin erilainen kun pienen keskosen vaippa) ja ystäväni saivat arvalla mm. milloin pienet syntyvät sekä minkä painoisina. Oli ihan superkiva lauantai, en osaa muuta sanoa, kun KIITOS!
PS. ei mennyt 4 viikkoa kirjoitaa 🙂