Alunperin vankka suunnitelma oli valmistua jo tänä keväänä kesäkuuhun mennessä, ja siksi suunnittelin kesälomareissua pidettäväksi heti sen jälkeen eli kesäkuun alkuun. Siinä ehtisi hyvin lomailla ja etsiä rauhassa nykyisessä duunissa vaikka sitten uutta duunia korkeakoulutukselle sopivasta paikasta, mutta. Nooh, sanotaanko niin että saatoin vähän yliarvioida tehokkuuteni opparin suhteen, ja todennäköiseltä näyttää nyt se, että valmistuminen siirtyy syksyyn.

Molemmille yhteinen kesälomaviikko nyt kuitenkin on ja pysyy kesäkuun ensimmäisenä kokonaisena viikkona, ja toisaalta se on ajankohtana ihan hyvä, sillä Etelä-Euroopassa siihen aikaan suurin osa on vielä töissä/koulussa, joten kyseessä ei ole missään nimessä pahin turistiaika, vaikka onkin jo (varsinkin suomalaiselle) kunnon kesäkelit.

Mä olen edellisien viikkojen aikana viettänyt tunteja ja taas tunteja Googlaillen erilaisia paikkoja, lentoja, hotelleja, lomakohteita, pakettimatkoja, kaikkea. Haaveena oli suht rauhallinen lomakohde, ei suurkaupunkeja ja turistimassoja, vaan rauhallisia, kauniita maisemia ja erityisesti rantoja. Hyvää ruokaa, ja laatuaikaa nimenomaan kahdestaan. Ei mitään nähtävyydeltä toiselle juoksemista ja tiukkaa aikataulutusta, vaan mahdollisuutta ottaa rennosti ja vaikka viettää koko päivä syömisiä lukuunottamatta rannalla. Mahdollisimman nopea ja vaivaton matkustaminenkin olisi iso plussa, koska vaikka matka voisi kestää kokonaisen viikon, kokisin  turhauttavana, jos sekä ensimmäisestä että viimeisestä päivästä pitäisi viettää iso osa matkustaen. Edullisuus olisi myös plussaa, koska itse kuitenkin vielä opiskelijastatuksen omaavana en haluaisi käyttää kokonaisen kuukauden tuloja yhteen viikkoon. Kuitenkin halusin päästä nimenomaan eteläiseen Eurooppaan, eivätkä mitkään Pärnun hiekkarannat tässä tilanteessa siis kelpaisisi.

Yhtälönä ylipäätään rauhallinen kohde, kauniit rannat ja helppo ja lyhyehkö matkustusaika oli (yllättäen) suhteellisen vaikea, sillä onhan se nyt ilmiselvää että tuollaiseen paikkaan haluaa matkata yksi jos toinenkin. Kärkikolmikkona loppupeleissä oli Portugalin Algarve,Espanjan Menorca ja Mallorca. Algarve kiehtoi, mutta sinne pääseminen olisi vaatinut vaihdollisen lennon, joista näytti olevan haluttuihin ajankohtiin lähinnä kehnoja vaihtoehtoja. Lisäksi lukemani perusteella Algarven ainoa lentokentällinen kaupunki Faro ei ilmeisesti kuitenkaan ollut läheskään paras mahdollinen matkakohde noilla seuduilla, joten lentelyn jälkeen oltaisiin ilmeisesti tarvittu vielä X määrä bussimatkaa, jotta oltaisiin päästy määränpäähän. Hintaluokaltaan ihan okei suunnitelma, mutta matkustuspuoli kuulosti hankalalta.

Mallorca kuulosti ihan jees kivalta vaihtoehdolta, jonne olisi helppo lentää ja biitsiä löytyisi varmasti, mutta aloin epäröimään miettiessäni siellä sijaintia. Saari olisi kuitenkin sen verran iso, että päästä päähän kestäisi hetki kulkea, jos esimerkiksi lento laskeutuisi toiselle puolelle kuin mihin oli majoitus varattu. Lisäksi Mallorcasta ainakin mulle tulee vähän Barcelona-vibat jo ajatuksen tasolla, siis siinä mielessä että rantaa sekä kaupunkia (ainakin Palmasta) kyllä löytyy, mutta niin todellakin myös turistejakin. Älkääkä ymmärtäkö väärin, Barcelona on ihana, ja varmasti tulen myös tulevaisuudessakin matkustamaan sinne useamman kerran. Kuitenkin kun viimesyksy tuli vietettyä juuri kyseisen kaupungin vilinässä ja sen ruuhkaisilla rannoilla, kaipasin nyt jotain muuta. Jotenkin kuitenkin nyt halusin lomalta nimenomaan sitä omaa rauhaa ja ennemmin pikkukaupunkien tuntumaa, joten Mallorca jäi ajatuksena hätäratkaisun tasolle, jos mitään muuta kivaa ja molemmille kelpaavaa ei keksittäisi.

Menorcaa olin pyöritellyt mielessä jo pariin otteeseen aikaisemmin, sillä Mallorcan pikkusisarsaarena siellä nimenomaan ihmisiä olisi vähemmän, etäisyydet (pikku)kaupunkien välillä pienempiä ja rantoja ilmeisesti jopa enemmän. Menorcan suhteen suunnitelmat kuitenkin meinasivat aina tyssätä matkustukseen. Vaihdollisia lentoja löytyi kyllä, koska aluksi tutkin vaihtoehtoja kokoajan vain maanantai-lauantai tai maanantai-sunnuntai -ajalle. Aikataulullisestikkin hyviä lentoja oli joo, mutta jotenkin silti mietitytti.

Tuskastuneena aloin selailemaan pakettimatkoja, miettien että ihan sama, jospa vaan napataan joku hyvä viikon setti jonnekkin ja sillä hyvä. Aurinkomatkoilla selasin mm. matkoja Menorcalle, ja siellä tuli vastaan myyntilauseke aina suorista lennoista. Hetkonen. Enhän mä ollut löytänyt mitään suoria lentoja. Tutkin tarkemmin päivämääriä, ja totesin ettei ollut ihme ettei suoria lentoja esimerkiksi ma-la aikataululle ollut ehdotettu, kun lentoja ilmeisesti olisi suorana Helsingistä Mahóniin vain kaksi kertaa viikossa. Mutta! Se hölmö hetki lieveni hetkessä, kun menin tutkimaan suorien lentojen hintoja, ja toteamaan, että hitto, tämä se on. Vihdoin! Tuntien työn jälkeen meille oli sopiva lomakohde.

Menorcalta odotan nimenomaan lämpöä, kauniita rantoja, rauhallisuutta, hyvää ruokaa ja espanjalaista tunnelmallisuutta. Okei, myös halpaa viiniä ja eritoten sangriaa alkaa olla ikävä. Huolettomuutta ja rentoutumista, kiireettömyyttä ja yhteistä, kahdenkeskistä laatuaikaa. Varattiin eilen lennot, ja tällä viikolla katsotaan myös majoitukset kuntoon, mutta niiden suhteen on vielä pieni mietintä päällä. Ajatuksena olisi, että kun aikaisen aamulennon jälkeen ollaan saarella jo aamupäivällä, suunnataan suoraan bussilla Ciutadellaan, yövytään siellä ensimmäiset neljä yötä ja kolmeksi viimeiseksi yöksi siirrytään Mahóniin, niin sunnuntaiselle aamulennolle on helppo sitten siirtyä lähelle. Molemmista kaupungeista on sitten helppo tehdä päiväretkiä saaren muihin kohteisiin, joko lähemmäs tai kauemmas, ja sitten palata iltaisin saaren isoimpien kaupunkien ravintolatarjontaan.

Matkakohteita tutkiessa on tullut toki jo jonkin verran tehtyä suunnitelmia siitä, mitä paikkoja ainakin haluaisin Menorcalla nähdä. Macarellatan ranta ja Binibecan valkea kaupunki ainakin päällimmäisenä mielessä, mutta lista varmasti karttuu tässä 6,5 viikon aikana mitä pitää vielä odotella, että pääsee lähtemään.En malttaisi odottaa!