kuka?

Ihan alkuunsa ajattelin listata 10 random faktaa siitä, kuka täällä näytön toisella puolella kirjoittelee…

1. Olen syntynyt & kasvanut keskellä maaseutua, lehmien kanssa ja yritysperheessä. Teininä häpesin varsinkin tota maatilataustaa, vaikka nykyään se huvittaa – kaikkihan kyseisellä paikkakunnalla tällöin oli enemmän tai vähemmän landelta. Nykyään kuitenkin arvostan mun juuria ja kasvatusta, koska koen että vanhempien kiirehtiessä töidensä väliä päivät pitkät, patistellen meidät lapset jo pienestä saakka mukaan, ollaan kaikki opittu ahkeriksi ja kovan työmoraalin omaaviksi aikuisiksi.

2. Oon työskennellyt kohta kaksi vuotta ravintolisiä, superfoodeja ja lisäravinteita myyvällä ketjulla. Aluksi hain 2017-vuonna kesätöihin, aloitinkin hommat jo heti maaliskuisen hakuprosessin jälkeen ja sille tielle jäin. Ilta- ja viikonloppuvuoroja on ollut helppo mallailla opiskelujen kanssa aikatauluihin sopiviksi, ja oon oppinut tässä työssä tosi paljon hyvinvoinnista, mistä ei todellakaan ole ikinä haittaa.

3. Asuin viimesyksynä kolme kuukautta Barcelonassa. Olin aina halunnut muuttaa hetkeksi ulkomaille, ja tilaisuus siihen tarjoutui kun kävin suorittamassa suuntautumisharjoitteluni tuolla Espanjan itärannikon helmessä. Barcelona on ihana, lämmin ja eloisa kaupunki, ja vaikka sieltä tultiinkin yhtä puhelinta köyhempänä kotiin, oon ihan älyttömän onnellinen siitä, että tuli lähdettyä.

4. Olen erittäin suunnitelmallinen ihminen, ja nautin siitä, että saan suunnitella ja aikatauluttaa arkeani tarkasti. Varsinkin viimevuonna, kun ihan peruspäivä saattoi olla että heräsin kotona Lauttasaaressa, menin salille Töölöön, kouluun Pasilaan, töihin Tapiolaan ja vielä illaksi poikaystävälle Vantaalle, niin ilman selkeästi aikataulutettua arkea ei vaan olisi selvinnyt. Jos mulla ei ole aikatauluja ja suunnitelmia, lamaannun todella helposti enkä saa sitten mitään aikaan, joten siinä mielessä suunnitelmallisuus on ainakin tehokasta!

5.  Valmistun tämän vuoden aikana ammattikorkeasta, mutta en silti tiedä oikein ollenkaan, mitä haluaisin tehdä työkseni. Oon nyt opiskellut reilu 3,5 vuotta Haaga-Heliassa liiketaloutta, ja toki jonkinlaisiin oman alan hommiin olisi sitten tarkoitus hakeutua. Suuntauduin kansainväliseen liiketoimintaan ja logistiikkaan, ja siltä puolelta ostotoiminta voisi houkutella, mutta toisaalta oon myös katunut sitä, etten alunperinkin suuntautunut markkinointiin, koska se kiehtoisi myös. Saapas nähdä. Tällä hetkellä mulla on ehkä pienimuotoinen kriisi siitä, että onko tällä alalla nyt oikeastaan mulle mitään, mitä haluaisin tehdä, mutta kaipas sen näkee nimenomaan kokeilemalla.

6. Mulla on aivan jäätävä koirakuume.Mun maailman rakkain pieni, melkein 14-vuotias suomenajokoiraprinsessa jouduttiin huhtikuussa lopettamaan, ja vaikka vanhan parhaan ystävän menetys särkee sydäntä ja tuo sekunneissa silmiin kyyneleet, hoen vähintään kerran päivässä poikaystävälle sitä, että eikö voitaisi jo hankkia pupper. Tiedän itsekin, että tuskimpa ennen ensivuotta on asiaa fiksua edes harkita, muttakun haluaisi niin! Mutta tämä on yksinkertaisesti semmoinen asia missä on otettava huomioon muitakin asioita kuin vain se, miten ihanaa olisi iltaisin halia sitä omaa pientä karvapalleroa, että hetki pitää vielä malttaa.

7. Oon ollut on-off-bloggaaja varmaan jo lähemmäs kymmenen vuotta. Tai ehkä kahdeksan. Yhdeksän? Ei voi muistaa. Muistan vain sen, kun joskus yläaste/lukio ikäisenä maailman salaisimpana juttuna naputtelin menemään. Sydän hyppäsi kurkkuun aina jos joku tuttu oli liittynyt lukijaksi, vaikka sehän tässä vähän se blogien idea on? Hah, no, teinit nyt on teinejä.

8. Puhun vähintään  jonkin tasoisesti viittä eri kieltä. Suomea toki äidinkielenä, englantia hyvin sujuvasti ja ruotsia pakon edessä jotenkuten. Saksan aloitin  extempore ja puoliksi läpällä lukiossa, koska muuten olisin saanut turhat hypärit, kun en kaukana asuvana kuitenkaan olisi tällöin päässyt aikaisemmin kotiin, ja sitä olen lukenut myös yhden kurssin Haaga-Heliassa. Ranskaa luin yläasteen ja lukion, ja espanjan aloitin myös vähän päähänpistona, kun piti jotain vielä keksiä valinnaisiksi opinnoiksi. Viimesyksyä ajatellen se oli toki hyvä valinta!

9. Vaikka olen kasvanut maaseudulla, en ainakaan tällä hetkellä voisi kuvitella itseäni asumaan sinne enää. Never say never, ei voi koskaan tietää jos tässä ”oikeasti aikuistuessa” alkaisikin kaipaamaan landemaisemiin, mutta tällä hetkellä tämän kevään asuinsijainti Töölöntorin reunamilla kelpaa paremmin kuin hyvin. Oon asunut nyt noin kolme ja puoli vuotta Helsingissä, ja viihtynyt edelleen ihan superhyvin.

10. Oon ihan överitunteellinen ihminen. Teininä kun elämässä oli kaikenlaisia nuoren ihmisen kriisejä koin sen heikkoutena, jota oli pakko peitellä. Vasta viimevuosina oon oppinut ymmärtämään ja hyväksymään sen, että tää on mä, ja se tuo mukanaan myös paljon hyviä juttuja. Saatan esimerkiksi pillahtaa itkuun mitä tahansa tunteellista kohtausta vaikka televisiosarjasta seuratessa, ja yliempaattisuuteen yhdistettynä välillä vatvoa, huolehtia ja stressata sekä omia että muiden asioita enemmän kun laki sallii. Silti se on iso asia siinä, mikä tekee musta juurikin tällaisen kun mä olen, ja oon vihdoin oppinut, että sehän on oikeastaan tosi hyvä asia.