BERLIN n°11
Joku saattaa muistaa mun Berliini n°2 -postauksen, jossa luettelin tekemiäni huomioita reilun kuukauden kaupungissa asumisen jälkeen. Pitkälle on päästy niistä ajoista ja paljon uusia huomioita tehty, ja ennen kaikkea Berliiniin täysin hurahdettu. Oon aikamoinen hurahtaja noin muutenkin, ja lempikaupunkeja löytyy varmasti joka sormelle, mutta Berliini on ehdottomasti niistä yksi ja sille löytyy oma erityinen paikkansa mun sydämestä, vaikka se kovin kliseiseltä nyt kuulostaakin. Mulla oli ihanat neljä kuukautta, enkä vaihtaisi hetkeäkään. Huikeita paikkoja, upeita ihmisiä, ihana työpaikka ja mielettömiä kokemuksia. Jos koskaan saatte mahdollisuuden lähteä Berliiniin pidemmäksi aikaa, tehkää se!
Lisäyksenä siis aikaisempiin Berliini-huomioihini:
Berliinissä…
…kaikilla on koiria. Niitä on ihan joka paikassa
…ihmiset syövät ulkona ja istuvat iltaa myös viikolla, ja paikat tuppaavat olemaan aina täynnä
…harvoilla baareilla/ravintoloilla on mitään kunnollisia nettisivuja, ja pelkästään aukioloaikojakin saa vähän etsiä. Se tuo toisaalta oman viehätyksensä.
…klubeilla kuvaaminen on kielletty, ja joissakin paikoissa puhelimen kamerat jopa teipataan ovella
…klubit saattavat pitää ovensa auki useamman vuorokauden putkeen
…meille tuttua kebabrullaa kutsutaan turkkilaiseksi pizzaksi
…baareihin ei laittauduta. Liian laittautuneelta näyttäminen tai esimerkiksi korkokenkiin pukeutuminen on lähinnä paheksuttavaa, eikä useisiin paikkoihin ole tässä tapauksessa mitään asiaa. (Dream come true!)
…ei ole fitness-buumia. Kyllä moni varmasti käy salilla, mutta sen ympärillä ei pyöri samanlainen hypetys kuin Suomessa.
Berliiniä tulee varmasti hirveä ikävä, sillä viihdyin siellä niin hyvin, mutta samalla on mukavaa olla takaisin Suomessa: nähdä enemmän kaikkia ihania ystäviä, mennä mökkeilemään, juoda pussikaljaa, käydä festareilla ja syödä ruisleipää. Tällä hetkellä tuntuu siltä, kuin olisi täällä vain lomailemassa, mutta saa nähdä mitä kesä ja syksy tuo tullessaan.