INDONESIA – YOGYAKARTA + MOUNT BROMO

Singaporesta lennettiin Indonesiaan Jaavan saarelle ja tarkemmin sanottuna Yogyakartaan, hyvin hehkutettuun kaupunkiin, joka sijaitsee Jaavan keskiosassa. 

Yogyakartan kaupungin keskusta ei täysin vakuuttanut, mutta sen sijaan muutamat keskustan ulkopuolelta löydetyt paikat olivat täysiä kymppejä. Katutaidetta, hyvää jätskiä, paikallisten poikien progekeikkaa ja elämäni parasta kalaruokaa – ne jäi Yogyakartasta loppupeleissä parhaiten mieleen. Niin, ja hassut etuvaunuin varustellut pyörä-tuktukit. Iso hatunnosto niiden ajajille, semi raskasta puuhaa kun kuskaa meidänkin tapauksessa noin 140 kilon lastia pitkin kyliä :—-D Osa kuskeista oli hoksannut vaihtaa pyörän moottoriajoneuvoksi, mutta hyvin moni luotti vanhaan kunnon polkupyörään.

P5130041.jpg

P5190458.jpg

P5150241-2.jpg

Mediterranea-ravintola on ranskalaisen herrasmiehen omistama ja varmasti Yogyakartan hienoin illallispaikka. Ei nyt ihan fine dining, mutta melkein. Meidän oli käytävä siellä ihan kahteen otteeseen, koska ruoka vakuutti ensimmäisellä kerralla sen verran. Söimme ensimmäisellä Mediterranean kerralla valehtelematta elämämme parhainta kalaruokaa, mutta se oli harmiksemme päivän erikoinen, jota ei siis listalta enää seuraavana iltana saanut.

Vierestä löytyvä Kedai Kebun on sekä baari, ravintola, keikkavenue sekä taidegalleria. Me satuttiin paikalle sopivasti sellaisena iltana, kun paikallisten poikien bändillä oli alkamassa keikka, joten jäätiin kuuntelemaan. Taidegalleriaa ei ehditty tsekkaamaan, mutta paikasta jäi silti oikein hyvät vibat. Suurin osa ihmisistä oli paikallisia, mikä on aina mukava lisä.

P5190457.jpg

P5190453.jpg

Eräänä aamuna heräsimme ennen auringonnousua ja hyppäsimme autoon, joka vei meidät reilun tunnin päähän kuuluisalle Borobudurin buddhalaispyhäkölle. Saavuimme paikalle juuri auringonnnousun aikaan ja saimmekin ihastella ensimmäisistä auringonsäteistä sekä mystisestä sumusta pyhäkön noin kolmenkymmenen mertin korkuiselta ylätasanteelta. Paikka on UNESCO:n maailmanperintökohde, eikä ihan turhaan, sillä se on melko vaikuttava muotoilunsa ja koristeluidensa vuoksi.

P5150237.jpg

P5190436.jpg

Yksi siisteimmistä Indonesiassa tekemistämme asioista oli vaijerilla laskeutuminen Yogyakartan läheisyydestä löytyvään Jomblang-luolaan. Kumpparit jalkaan, kypärä päähän, valjaat päälle ja pareittain vaijerin varassa alas. Vähän jännitti, mutta loppupeleissä se ei ollutkaan yhtään niin pelottavaa. Lähinnä se sattui kun valjaat painoi laskeutuessa vähän ikävistä kohdista :—-D

Luolassa oli äärimmäisen kosteaa ja mutaista, joten kumpparit todellakin olivat tarpeen. Tukka kastui kauttaaltaan kypärän alla ja märät oli vaatteetkin. Käveltiin ensin hetken aikaa polkua pitkin taskulamppujen valossa, kunnes päästiin itse pääpaikalle. Luolan päätyyn, jonka katossa olevasta aukosta tulvi mielettömän kauniisti valoa sisään muuten pilkkopimeään tilaan. Vettäkin ropisi ja fiilis oli aika epätodellinen. Luola oli kuin suoraan jostakin alien-elokuvasta. 

jomblangcave.jpg

P5140169.jpg

P5140216.jpg

P5140138-2.jpg

Yogyasta otimme junan kohti Probolinggoa. Matka kesti noin kahdeksan tuntia, mutta se meni yllättävän sulavasti. Syy miksi köröttelimme Itä-Jaavalle oli se, että halusimme nähdä kuuluisan Bromon tulivuoren. Olimme yhden yön Probolinggossa, ja seuraavana päivänä lähdimme kahden semisti epäilyttävän herran skootterikyydeillä kohti Bromoa. Minibussia ei näkynyt, joten päätettiin ottaa (suht iso) riski skoottereiden suhteen. Iirolle ei riittänyt edes kypärää ja omanikin oli käytännössä rikki. Näin jälkikäteen koko homma vaikuttaa aika vastuuttomalta :—D Silloin sitä ei niinkään miettinyt.

Onnettomuuksilta kuitenkin vältyttiin, mutta reissu meni siitäkin huolimatta aika pahasti käteen. Paikan päällä oli niin pilvistä, että emme nähneet juuri mitään. Hetkittäin osa vuorista paljastui pilviverhon takaa, mutta isointa vuorta emme nähneet missään vaiheessa emmekä näin ollen todistaneet sitä maisemaa mitä olimme tulleet ihastelemaan. Vettäkin alkoi sataa aika pian kaatamalla. Harmitti suoraansanottuna aivan älyttömästi, sillä olimme maksaneet junat, majoitukset ja kyydit periaatteessa aivan turhaan. Säälle ei mahda mitään, mutta otti se silti päähän. Etenkin kun meillä ei ollut aikaa palata takaisin minään muunakaan ajankohtana, eli se oli sitten siinä. Onneksi Bromon ympäristö oli kuitenkin kaunista ja melko maagisen näköistä kaikkine pilvineen, joten ihan tyhjäksi ei jäänyt oman pään eikä kamerankaan muistikortit.

P5170361.jpg

P5170386.jpg

bromo.jpg

Jaavasta jäi oikein hyvät muistot ja voin sitä ehdottomasti suositella jokaiselle Indonesiaan matkustavalle, vaikka meidän visiittimme melko lyhyt ja suppea olikin saaren valtavaan kokoon nähden. Uskon kuitenkin, että saari tarjoaa Yogyakartan, Ijenin ja Bromon tulivuorten lisäksi paljon muutakin upeaa!

 

BLOGLOVIN, FACEBOOK, INSTAGRAM

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *