INTIA – HOLI FESTIVAL
Holi, eli värien festivaali on Intian yksi suurimmista ja vanhimmista kansallisista juhlista ja meillä oli onni päästä siihen osallisiksi, sillä kekkerit osuivat maaliskuun alkuun. Päätimme juhlia kyseisiä kemuja Jaipurissa, sillä googlailimme, että siellä niitä vietetään isosti. Oikeasti niitä juhlitaan kai ihan joka paikassa ja juhla on itseasiassa levinnyt myös Intian naapurimaihin sekä moniin muihin isolla hindulaismäärällä varusteltuihin maihin ympäri maailman.
Holin pointtina on värjätä eri värisillä pulvereilla ja/tai väriliuoksilla toisten kasvoja. Tarkoitus on, että kun kaksi ihmistä kohtaa, he molemmat värjäävät toisiaan. Meillä ei valitettavasti ollut kovinkaan paljon tietoa näistä toimintatavoista etukäteen, joten meillä ei ollut omia värejä ollenkaan. Se ei kuitenkaan tuntunut haittaavan, sillä porukka oli enemmän kuin innoissaan sotkemassa meidän naamoja, vaikka eivät mitään vastalahjaa saaneetkaan :—D Väriä oli pian silmissä, sieraimissa, suussa ja joka paikassa. Meno oli yllättävän fyysistä, kun joku kävi naamaan kiinni vähän väliä :—D Mua alkoi välillä vähän ahdistaakin, kun omasta personal speissistä ei ollut enää tietoakaan.
Holi on vähän niin kuin suomen vappu, mutta sotkuisempi :—D Se oli myös ainakin oman kokemukseni mukaan lähinnä paikallisten miesten juhlaa; naisia näkyi yllättävän vähän, ja kun heitä näkyi, oli heidän naamansa melko puhtaat. Jostakin syystä he eivät siis liiemmin ota tähän hommaan osaa. Toki varmasti yleistän ja liiottelen, koska näin vaan pienen osan juhlinnoista. Luulen, että useat perheet muutenkin viettivät juhlaa kotona. Monilla miehillä on kuitenkin tapana vetää Holin aikana pää täyteen, joten ehkä naisten vähäinen osuus johtuu myös siitä, että he pysyttelevät kotioloissa vältellen lähenteleviä miehiä?
Sillä oikeasti osa porukasta oli aivan sikoja. Kuten sanoin, on Holin tarkoituksena maalata toisten naamoja värein, mutta sen jälkeen on tavanomaista halata. Mä olin tottakai tässä täysin mukana, koska miksipä ei? En ole suurin halaajatyyppi, mutta jos se kuuluu tapoihin, niin halataan vaan. Fiilis kuitenkin muuttui aika jyrkästi, kun eräs luuseri päätti käyttää tilannetta hyväkseen ja kävi erittäin kovakouraisesti rintoihini kiinni kun häntä halasin. Iiro todisti tapahtuman ja antoi tyypille aika kovan palautteen samalla kun mä suurin piirtein pidättelin itkua, koska olin niin hämmentynyt ja vihainen. Vihainen siitä, että joku kokee voivansa tehdä noin. Yököttää vieläkin. Eikä tämä jäänyt ainoaksi yrittäjäksi, sillä tuli toinenkin tyyppi joka värjäämisen ohessa yritti sujauttaa kätensä paitani sisään, mutta laitoin tietysti tilanteelle stopin. Käsittämätöntä?! Eikä mulla edes ollut mitään paljastavaa päällä, ja itseasiassa vaikka olisikin ollut, ei sekään ole mikään avoin kutsu. Iiro sai myös yhden kerran repiä mut keskeltä miesporukkaa, kun he riuhtoivat mua, koska halusivat jokainen ottaa selfiensä kanssani. Hohhoijaa.
On tosi valitettavaa, että tällainen ilon juhla saa noin negatiivisen varjon, kun jotkut eivät osaa käyttäytyä. Suurin osa oli toki täysin asiallisia ja etenkin pienet lapset sulatti mun sydämen.
Me mentiin yhdessä muiden hotellissamme majoittuvien turistien kanssa pörräämään vanhaan kaupunkiin päin, sillä halusimme nähdä miten paikalliset Holia juhlivat. Jaipurissa järjestettiin myös festivaalit turisteille, mutta jotenkin se tuntui ankealta. Että juhlisimme siellä muiden ulkomaalaisten kanssa, vaikka kyseessä on intialainen juhla? Hiukan jouduimme kuitenkin pettymään, sillä odotimme, että kadut olisivat olleet täynnä paikallisia juhlijoita ja kaupungissa olisi ollut esimerkiksi jotain musiikkiesityksiä tai vaikka joku kulkue, mutta emme nähneet mitään sellaista. Ihmisiä oli paljon, mutta suurin osa ajeli skoottereilla ja moottoripyörillä (yleensä 3 henkilöä per pyörä :–D), puhalsivat torviin ja huutelivat. Päädyimme hetkeksi yksien mukavien paikallisten katolle juomaan chait, mutta muuten se oli lähinnä sitä värisotaa vastaantulevien jalankulkijoiden kanssa.
Päätimme parisen tuntia kaduilla pyörimisen jälkeen mennä kuitenkin tsekkaamaan nämä turistibileet, mutta ne olivatkin jo loppu kun saavuimme paikalle. Holia juhlitaan tosiaan vain edellisenä iltana kokon sytyttämisen merkeissä sekä värifestivaalin merkeissä seuraavana aamuna ja aamupäivänä. Me olimme tosi väsyneitä jo siitä parin tunnin kierroksesta sekä niin täynnä sitä väripulveria, että lähdimme ihan tyytyväisinä takaisin hotellille suihkuun. :—D Näytettiin joiltakin siisteiltä avatar-hahmoilta! Osa väreistä jäi ihoon aika tiukasti kiinni, joten mulla oli vielä viikko Holin jälkeenkin pinkki päänahka. Nice.
Jäi oikeasti ihan hyvä fiilis Holista ja sen idea on tosi hauska. Harmittaa toki edelleen joidenkin ihmisten typeryys ja se miten pahaa aavistamattomia turisteja käytetään hyväksi, mutta oli kuitenkin huikeaa päästä näkemään jotain näinkin peri-intialaista kuin Holi on.