Thailand: Tonsai and Railay 070302014

 Saavuttiin puolentoista vuorokauden matkustamisen jälkeen Krabille, ja tarkemmin sanottuna Ao Nangille, jossa me vietettiin muutama päivä. Yksi meidän lennoista oli myöhässä, joten saavuttiin Ao Nangille melko myöhään. Ulkona oli pilkkopimeää ja sen hetkisten maisemien perusteella epäilin vähän koko paikkaa. Ensivaikutelma ei ainakaan parantunut, kun meidän shuttle bus jätti meidät aivan väärään paikkaan ja sitten väsyneinä ja hikisinä yritettiin etsiä meidän hostellille. Sitten kun sinne vihdoin löydettiin, niin päästiin ainoastaan todistamaan, että paikka oli kiinni. Mihinkään puhelinnumeroonkaan ei saanut yhteyttä, joten eipä auttanut kuin lähteä etsimään uutta yöpaikkaa siksi yöksi. Löydettiin pienen haahuilun jälkeen asiallisen näköinen Hasna Palace, jonne päätettiin sitten jäädä yöksi. 

Seuraavana aamuna mietittiin mitä tehdään alkuperäisen hostellivarauksen kanssa, ja päädyttiin siihen tulokseen, että käydään paikanpäällä mainitsemassa edellis illan tapahtumista, perutaan varaus ja jäädään Hasnaan, joka kylläkin maksoi vähän enemmän, mutta oltiin siihen muuten niin tyytyväisiä, että ei parin lisälantin maksaminen siinä kohtaa haitannut.

Aamulla tosiaan poistuttiin ulos hotellista, ja valehtelematta säikähdettiin kun ensimmäistä kertaa katsottiin ympärillemme. Pilkkopimeässähän ei tietenkään ollut nähnyt juurikaan mitään, ja siksi mun ensivaikutelma olikin ollut vähän huono, mutta päivänvalo toikin esiin jumalattoman kokoiset vuoret, jotka ympäröivät Krabia. Fiilis vaihtui siltä istumalta sata kertaa paremmaksi, ja olin siinä vaiheessa ihan varma, että tästä tulee hyvä reissu.

IMG_20140219_100335.jpg

 Päätettiin ensimmäisenä päivänämme heti hyvissä ajoin lähteä tutkailemaan paikkoja, ja päämääränä oli poistua Ao Nangilta Railaylle ja Tonsaille, jotka molemmat sijaitsevat vain pienen venematkan päässä Ao Nangin rannalta, joka itsessään on melko tylsä. Ao Nang näin yleensäkin oli turistirysä isolla t:llä, mutta tiesin jo entuudestaan, että poistumalla niin sanotusti sieltä ytimestä, pystyi löytämään itsensä aivan upeilta saarilta, rannoilta ja luonnonihmeiden ääreltä ja niin me oikeastaan joka päivä Krabilla tehtiinkin. Loma on kuitenkin aina sellainen minkä siitä itse tekee, ja mun mielestä turistimassat ei meidän menoa haitannut.

1927078_447755932020631_341972691_n.jpg

Railay oli kovin kaunis ranta, joka kyllä sekin oli tupaten täynnä turisteja, mutta niinpä kai aika moni kohde tähän aikaan vuodesta. Tehtiin vaan pikatsekkaus kävelykadusta, ostettiin mulle makuualusta rannalle, ja alettiin heti pikimmiten nauttimaan auringosta ja törkeän lämpimästä merivedestä. Tunsin itseni pikkulapseksi kun niin innostuin siitä vedessä räpiköimisestä ja hiekasta varpaiden välissä.

1947561_447755772020647_328239283_n.jpg

Muutama tunti grillailtiin auringon alla, jonka jälkeen siirryttiin Tonsaille.

Paikkaa mulle olikin suositeltu useammastakin lähteestä, eikä ihan turhaan. Heti veneestä pois hypätessäni olin nimittäin jo aika ihastunut itsekin.

IMG_7137.JPG

Tonsai oli jo heti ensivaikutelmaltaan äärimmäisen rento paikka, ja myös todella kaunis sellainen.

IMG_7139.JPG

IMG_7141.JPG

Rakastuin totaalisesti Tonsain fiilikseen ja noihin alla näkyviin istuskelu-paikkoihin, joille sai kuka tahansa mennä hengailemaan. Me tottakai otettiin aitiopaikat vielä paistavan auringon alta, ja vaan nautittiin olostamme. Mä vähän samalla kyttäsin vuorikiipeilijöiden meininkejä.

IMG_7150.JPG

IMG_20140219_175526.jpg

IMG_7155.JPG

Yhdessä vaiheessa lähdin etsimään vessaa, ja päädyin kävelemään eteenpäin Tonsain ilmeisesti ainoaa polkua, suht päämäärättömästi, kun en tiennyt yhtään mihin polku mut veisi. Hetken käveltyäni mä aloin kuulla molemmilta puoliltani viidakosta rätinää ja muita epämääräisiä ääniä, ja sitten mä tajusinkin olevani apinoiden ympäröimänä. Meinasi tulla pissat siinä kohtaa housuun, kun enhän mä jotenkin ollut tajunnut, että siellä olisi apinoita, ja sitten mä en tiennyt miten päin pitäisi olla. En uskaltanut juosta enkä kääntyä takaisin päin, ja mä pelkäsin, että kohta joku niistä hyppää mun päälle, kun näin niiden hyppivän puista toisiin mun yläpuolellani. Nyt vähän naurattaa tätä kirjoittaa, kun hyvin vaarattomiahan ne yleisesti ottaen on, eikä kukaan muu tuntunut olevan niistä moksiskaan. Tuli vaan vähän yllätyksenä, mutta selvisin kuitenkin tilanteesta. Vessakin löytyi lopulta, vaikka olikin niin järkyttävä, että jouduin pohtimaan aika pitkään uskallanko siellä housujani alas vetää.

Kerroin tästä kokemuksestani tohkeissani Mikolle, joka tottakai vain nauroi mun pakokauhuiselle reaktiolle ja halusi mennä niitä apinoita sitten itsekin katsomaan.

1957354_447755382020686_1949812890_n.jpg

1922634_447755388687352_554406756_n.jpg

IMG_7154.JPG

Laskuvesi on musta niin kummallinen juttu. Ylempi kuva on otettu ehkä paria tuntia alempaa kuvaa aikaisemmin, ja ero on ihan valtava. Laskuveden aikaan porukka pystyi kävelemään kiviä pitkin Railaylle, joka tosiaan oli tuossa ihan vieressä.

IMG_7157.JPG

 Päätettiin, että lähdetään takaisin kohti Ao Nangia, kun suurin osa veneistä oli jo niin pitkällä hiekassa, että alettiin jo vähän epäillä päästäänkö enää takaisin, mutta päästiin kyllä, jouduttin vain kävelemään jonkun matkaa veden äärelle, missä oli vielä muutamia veneitä parkissa.

Oli ihana ensimmäinen päivä, ja erittäin onnistuneet visiitit, varsinkin Tonsai. Siellä olisi voinut viihtyä pidempäänkin.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *