Pari sanaa läpinäkyvyydestä..

Nyt seuraa pieni purkaus läpinäkyvyydestä. Enkä puhu nyt Jonna Järnefeltin linnanjuhla-asusta ja siitå syntyneestä kohusta… Mä olen pitkään miettinyt, että kuluttajille pitää tehdä helpoksi selvittää jo ostopäätöstä tehdessä vaatteen alkuperä ja sen koko tuotantoketju. Olen ideoinut päässäni ohjelmaa jonka avulla voin klikkailla tuotantoketjun eri vaiheita ja kenties nähdä jopa videoita / livekuvaa tuotantovaiheista. Ja tänään ilokseni luin uutisista että tällainen sovellus on kuin onkin tekeillä! Hurraa! Tämä on vaatebisneksen tulevaisuutta ja iso peukku sille.  

Kaikenlainen salailu ja piilottelu bisneksessä ärsyttää suunnattomasti. Informaation pimittäminen kuluttajalta on nykypäivänä täysin yritystoiminnan omaan jalkaan ampumista. Kuluttajat ovat nääs aika valveutuneita ja arvostavat läpinäkyvyyttä. Onko tämä millekään firmalle enää uutta tietoa? Siksi mun ihmetys oli suuri kun tilattuani juhlatopin lapseni ristiäisiin i & KK :lta Ivalon kautta (muuten mahtava äppi, suosittelen testaamaan!) kangastukku ei suostunut paljastamaan missä kangas on tehty. Siis wtf? Eko inspektorilla kiehahti. Ensin sain kalastettua tiedon, että kangas on tehty EU:ssa. Nice to know. Aika laaja käsite. Seuraavaksi kun kyselin tarkemmin sain vain lyhyen vastauksen, että asia on liikesalaisuus? Okei, tukut eivät ole B2C firmoja ja eivät ole varmaan myöskään tottuneet tällaiseen sekopää-bloggariin joka jaksaa udella kankaiden alkuperää. Mutta liikesalaisuus? Eihän tästä herää kun epäily, että missä ”EU”:n hikipajassa tilatut kankaat tuotetaan. 

Onko jollain alaa paremmin tuntevalla selitys tälle salamyhkäisyydelle? 

Vaatebrändeistä Patagonia ja Norrøna sekä Outerknown osoittavat erinomaista esimerkkiä läpinäkyvästä liiketoiminnasta ja vastuullista muotia edistävästä hengestä. Molempien brändien tuotantoketju ja toimittajat/tehtaat ovat selkeästi informoitu merkkien omilla verkkosivuilla. Patagonialla on ihan oma ”Footprint Chronicle” tätä skannausta varten. Norrøna ja Outerknown taas ovat selkeästi listanneet tehtaat, joista tilaa vaatteidensa kankaat ja materiaalit. Että se siitä liikesalaisuudesta..

Ja vaikka en nyt annakaan i & KK merkille täysiä pisteitä tästä kangastukun valinnasta, pakko mainostaa kuitenkin, että merkin suunnittelija Krista Korkiakoski kerää 25% materiaaleistaan lahjoituksina sekä 40 % kierrätyskeskuksista ja kirpputoreilta. Suunnittelija myös vastustaa kertakäyttökulttuuria (no joo.. kuka sitä kannattaa?) ja massatuotantoa ja peräänkuuluttaa vaatteiden ajattomuutta ja pitkää elinkaarta. Like!

Tämmöistä mutinaa tälle perjantaille.. 

Kiinnostaako teitä tietää vaatteidenne alkuperä ja tuotantotavat?