Kaikki mummoni laukut
Mun isoäiti on tyylinainen. Ikää on upeat 95-vuotta ja edelleen hän jaksaa pitää kauneudestaan huolta. Hän ei koskaan lähde kaupungille jos tukka ei ole hyvin ja asu siisti ja tarkoin valittu. Ihailtavaa. Mummin asuste- ja korukätköt ovat myös aina olleet mulle todellisia aarrearkkuja ja sieltä on vuosien varrelta lähtenyt matkaan vaikka mitä löytöjä. KonMari ei todellakaan ole vaikuttanut tämän rouvan tavarasuhteeseen. Pakotettu konmaritus kuitenkin tuli ja iski puun takaa kun muutto palvelukotiin yllätti joitakin vuosia sitten. Se on muuten iäkkäälle ihmisille kova pala luopua rakkaista tavaroista, jotka ovat ennen kaikkea muistoja vuosien varrelta. No, kyseisen muuton aikoihin mummi halusi lahjoittaa mulle muutamat nahkalaukut, jotta niitä ei tarvitsisi antaa pois tuntemattomille ihmisille. Eihän ne ihmiset niitä tavarouden takana olevia tarinoita tiedä eivätkä arvosta. Ja näitä tarinoita muuten mummilla riittää. Se on ihmeellistä minkälainen historian oppitunti siitä alkaa kun vain aloitan kysymällä vaikka pienenkin rintaneulan alkuperää.. Mutta palatakseni nyt kuitenkin tähän laukuntuunausasiaan, yksi näistä nahkalaukuista kaipasi mun mielestä vähän uutta ilmettä. Varovaisesti uskaltauduin sitä siis tuunamaan. Laukussa oli alunperin lyhyt nahkaremmi joka ei yltänyt olan ympäri ja salli laukun kannettavaksi lähinnä kädessä roikottaen.
Mä kuitenkin suosin käsien jäämistä vapaaksi nyssäköistä enkä oikein perusta kannettaviin kasseihin / laukkuihin. Ne on vähän.. no, mummoja. Siispä lampsin lähimpään rautakauppaan, ostin sieltä pätkän metalliketjua ja jatkoin matkaa suutarille. Suutari napsi vanhat remmit pois ja kiinnitti metalliketjun laukun pidikkeisiin. Ehkä olisin voinut metsästää vähän paksumpaa metalliketjua, mutta lopputuloksesta tuli silti kiva. Painoa laukku tosin ei kestä lompakkoa, kännykkää ja huulipunaa enempää.. mutta who needs more? ;)
Näitä noin 40-50 vuodentakaisia asusteita käyttäessäni, en voi olla miettimättä, löytyykö omasta vaatekaapistani yhtäkään vaatekappaletta tai asustetta, jonka voisin antaa hyväkuntoisena niin pitkän ajan päästä omille lapsenlapsilleni? Kenties nahkalaukut- ja kengät jos niistä jaksaa pitää huolta / säilöä. Tämä jäänee nähtäväksi..
Omistatteko te jotain, jonka uskotte palvelevan tulevia sukupolvia vielä 50-60 vuoden kuluttua?