Kirjoittelen tätä postausta kynttilänvalossa. Earth Hour saapui taas kotiimme ja joka kerta se ilahduttaa. Ei vain siksi, että tiedän olevani osa isompaa liikettä ja energiansäästö Earth Hourin aikana on todellista, mutta siksi että ah miten rauhoittavaa se on! Ei valonlähteitä, ei televisiota, läppäriä (no joo tässähän mä bloggaan nenä kiinni iPhonen ruudussa.. ) … ei hurinaa eikä ääniä (lapsetkin nukkuu woo hoo!). Mieli on vastaanottavainen eikä häiriintynyt sadoista ärsykkeistä joita normaali ympäristö tuo tullessaan. Earth Hour voisi olla mun puolesta joka päivä!
Tästä zen-tilasta tuntuu sopivalta lähteä räyhäämään asiasta joka kuohutti mua menneellä viikolla.. Eli adjö Zen, Enter Kimpaantunut kuluttaja! Ostin nimittäin ale-myynnistä Kampin By the Way Storesta ihanan lämpimän mohair-villatakin. Merkki oli Moss Copenhagen. Itselle uusi tuttavuus. Kuitenkin materiaali ja malli miellytti (ja tietysti se -60% merkintä hintalapussa) joten kaupat tuli!
Jälkikäteen rupesin pohtimaan, tietääköhän kyseinen merkki mistä mohair ja villa heidän villatakkeihinsa tulee? Ja kuinka läpinäkyvä on merkin tuotantoketju? Hintaluokka ei kuitenkaan ole ihan edullisimmasta päästä joten kuluttaja voisi odottaa laatua myös tuotantoketjun osalta. Mutta kun paidan pesulapussa kun lukee Made in China niin you never know..
No päätin lähettää sähköpostia asiasta ja kyselin vaatteen sekä materiaalin alkuperää. Muutaman päivän päästä sain liikkeestä vastauksen, että alihankkijat allekirjoittavat dokumentin joka takaa että tuotanto-olot täyttävät eurooppalaiset standardit. Jaahas siis mikä se sellainen dokumentti on? Ei sano mulle mitään. Plus unohtui kokonaan vastaus materiaalin alkuperään. Hups vaan.
Seuraavaksi lähetin saman viestin merkin pääkonttoriin.. Arvelin, että liikkeestä tullut viesti on varmaan nopeasti asiakaspalvelun lomassa näpytelty. Pääkonttorissa varmasti kerrotaan asiasta tarkemmin. Ja Kissan Peet (kuten edesmennyt isoisäni sanoisi) ne mitään kertoi! Vastaus oli sanatarkkaan seuraavanlainen:
”Thanks for your mail. I’m sorry, but we don’t have any CSR related info in your webpage. Have a nice day J”
Suu auki katsoin viestiä (CSR viittaa siis yritysvstuuseen). Mitäs ihmeen hämäräbisnestä? Missä hikipajassa vaatteet tehdään? Kuvittelin, että Tanskasta tulevilta merkeiltä voisi yleistäen odottaa läpinäkyvämpää liiketoimintaa. Näemmä ei.
Onko siis todella niin, että vielä 2010-luvulla yritykset kuvittelevat voivansa hieroa bisnestä piilossa kuluttajien katseilta? Että asiakas joka haluaa tietää, että hänen kantamansa vaate on tuotettu ympäristöä ja ihmisiä kunnioittavissa elinoloissa, on jotenkin päästään vialla ja hänen kysely voidaan sivuuttaa ylläolevan viestin kaltaisella vastauksella? Think again sanon minä! Yritysvastuu pitäisi olla nykypäivänä yhtä tärkeä kuin tulostavoitteet. Jos ei muuten niin siksi, että se on tärkeä yhä suuremmalle joukolle kuluttajista.
Hyvä Moss Copenhagen; vaatteidenne alkuperän ja tuotantotapojen tiedon pimitys ei ole muuta kuin omaan jalkaan ampumista. Vähäinen informaatio ei herätä kuin epäilyksiä yrityksenne vastuullisuudesta. En usko että olen ainoa näin ajatteleva kuluttaja kun eletään vuotta 2017.
Noin. Purkaus hoidettu 😉 Katse kohti rauhoittavia kynttilöitä ja olen taas hetken rauhassa maailman (ja vaateteollisuuden) kanssa 😉
Amen.
Mitä te tästä kaikesta ajattelette?
