Se yllättää minut joka kerta, miten voimakkaasti suru edelleen pyyhkäisee kehon läpi kun sitä vähiten odottaa. Yksi varomaton ajatus ja huomaat haukkovasi henkeä keskellä aamukahviasi, vilkkainta ruuhkaa tai työpaikan toimistoa. Silloin kun se iskee, tuntuu kuin sisältä hajoaisi jotain merkittävää palasina lattialle, jättäen kehosi vain tyhjäksi kuoreksi, jota pitää kasassa vain kummallinen lojaalius kanssaihmisiä kohtaan. […]

Maanantai. Olen jo pitkään koettanut karistaa sellaista ajatusta, että elämä tapahtuu vasta viikonloppuna tai sitten kun, tai että maanantait olisivat aina jotenkin poikkeuksetta huonoja. Haluaisin elää elämän nyt, enkä tuhlata sitä jonkin asian odottamiseen tai päivien suoranaiseen pilaamiseen nuivalla asennoitumisella. Tänään kuitenkin maanantai oli juuri niin maanantai, kuin useimmat meistä sen mielikuvissaan pahimmillaan näkevät: harmaa, […]

  Minä olen Ada Onkamo ja minulla on levoton ja painava sydän.  Olen pehmeä, hölmö ja päiväunien kruunaamaton kuningatar. Kulutan päiväni haaveillen kaukaisista maista, patikointiretkistä, suklaasta ja hullusta rakkaudesta. Pidän siitä kun ajatukseni lähtevät lentoon raitiovaunun ikkunasta ulos tuijotellessa, ja kun tuntematon ihminen vastaa hymyyni kaupungilla. Romantisoin käytännössä kaiken kokemani – sillä tavoin selviän hengissä. […]