Jos ja jos ja jos

Jos mulla ei olekaan ovulaatiota? Se oli kaikkein konkreettisin jos-kysymys, kunnes viime viikolla tein aivan selvän positiivisen ovulaatiotestin. Ja oireet oli sen mukaiset! Huh, huh. Olin työreissulla mutta meinasin varastaa auton ja ajaa kotiin miehen luo… Kyllä otti päähän! Vaikka toisaalta olen tyytyväinen, että ovulaatio todistetusti oli ja että se napsahti tasan kiertopäivälle 14. Olisiko kiertoni normalisoitunut?

Muita jos-kysymyksiä kyllä riittää.

Jos tämä onkin kiinni mun sairastelusta? Jos stressi estää raskautumisen? Jos meidän suhde ei ole tarpeeksi hyvä? Jos meidän elämässä ei olekaan tilaa? Jos meidän täytyy olla ensin naimisissa?

Joo, kaikenlaista henkistäkin mietin. Uskon, että ihminen on kokonaisuus, ja jotkin yllättävät henkiset asiat voi vaikuttaa kehoon ja fyysiseen terveyseen. Jos emme ole kunnolla sitoutuneet, ehkä en alitajuisesti pysty luottamaan siihen, että minusta ja vauvasta pidettäisiin huolta? Avioeroperheiden lapsille, jollaisia molemmat olemme, nämä sitoutumisasiat eivät ole niin yksinkertaisia…

Mutta nyt alkaa sekin jos-ajatus väistyä, sillä päätimme mennä kihloihin ja naimisiin! Olemme molemmat innoissamme, joten ehkä se rentouttaa ja vie pois näistä lapsi-murehtimisista.

Kommentit (1)
  1. Onneks olkoon kihlautumisesta! Mäkin haluaisin naimisiin, mutta mies ei yhtään ymmärrä kosia. Pitää varmaan ottaa asia puheeksi jossain välissä.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *