Piristystä pilviin

Tänään tälläinen vähän harmaampi päivä…

Eilen aloitin aamun neuvolalla ja todella aurinkoisella aamukävelyllä, ihan kaikessa rauhassa. (Olen muuten paperilla niin frisk som en fisk ettei tosikaan. Tuntuu, että näitä supersupistuksia joutuu siis vähän selittelemään :/ ) Ei taida olla paljon parempaa aloitusta päivälle?

Matkalla kävin kaupassa ja päätin ruokajuttujen lisäksi ostaa vähän hyvän mielen kukkia. Neilikat ovat yksi lempparini nykyään 🙂 Työkaverini puuskahti tähän aikanaan ”Mun mielestä ei neilikat ole kukkia edes!”. Minä tykkään 🙂

Ennen en ymmärtänyt kukkien päälle tätäkään vähää. Mieskin kun aina silloin tällöin toi tullessaan kukkia, harmittelin mielessäni vain, että mihinköhän minä nämä nyt tungen. Ja aika epäkiitollisesti ajattelin myös, että onhan se aika helppo kauppareissulta ottaa se Pirkan kukkapuska mukaan ja olla tosi huomaavainen. Nyt nolottaa!

Nykyään, kun mies on paljon työreissussa, niin komennan, että toisit edes kortin tai sydäntikkarin (paitsi ulkomailta saisi tuoda enempikin :D). Se kertoisi sinun ajatelleen minua reissussakin. ”Ai riittääkö semmonen?” mies tuumasi tähän helpottuneen oloisena 😉

Heitin äskettäin vanhat, epämääräiset maljakot kierrätykseen ja ostin (no okei, ikealaiset) hyvin simppelit ja vanhahtavat maljakot tilalle. Mitäpä kaunis kukka ympärilleen muuta tarvitsee…

 

kuva_67.jpg

 

Nyt näin pilvisenä ja vähän ankeana päivänä on ihana katsoa pöydälle ja hakea sieltä hyvää mieltä. Jos vähän ekstrasellaista sattuu kaipaamaan… :)

Voisin tästä lopettaa synkistelyn ja hilpaista vaikka reippaana tyttönä kirjastoon. Jos sieltä löytyisi vaikka yhden, nykyään lempparibloggailijani ”Kahvittelijan” blogissaan ”Kahvia, kiitos!” (löytyy tuolta seuraamistani blogeista ->), suosittelemia kirjoja. Siivoustakin voisi harrastaa, mutta…

Iloista päivää aurinkoisille :)

Suhteet Oma elämä Mieli Höpsöä