Tatskahinkua

Olen hinkunut uutta tatuointia jo jonkun aikaa, en vain ole keksinyt mitä ja minne. Nyt, kun laskettu aika on elokuussa ja takaisin kuntoon (entistä parempaan) pääseminen jännittää, hoksasin, että nyt olisi aika porkkanalle. Edelleenkin vain ihmettelin, että mikä ja minne. Otin googlen avuksi ja pääsinkin hajulle, ehkä. 

Ystäväni suositteli minulle hyvää tatuoijaa, jolla on itse käynyt ottamassa jo muutaman onnistuneen kuvan. Kävimme siis eilen suunnittelemassa jo hyvissä ajoin tulevaa palkintoani.

Tämä tyyppi oli juuri sitä, mitä oli luvattu ja mitä olen toivonut tatuoijalta. Sitä Miami Ink-meininkiä 😉 Eli kerron toiveitani ja ideoitani, ja ammattilainen kehittelee siitä luonnoksen. 

tatskacollage2.jpg

Yllä muutama inspiraatiokuvani, jotka löysin googlen kautta. Yksikään näistä ei ole juuri sitä, mitä haluan, mutta näitä ideoita yhdistelemällä voisi saada mahtavan kuvan. Haluaisin jotenkin saada kuvaan merkitystä, mutta ei liian ilmeistä, tulevasta vauvasta tai ehkä koko perheestä. Kuvaa pitäisi myös pystyä jatkamaan perheen mahdollisesti vielä kasvaessa.

Tatskaaja pääsi heti jyvälle toiveistani, heitti omia osuvia visioitaan ja lupasi alkaa luonnostelemaan kuvaa pian. Jihuu, en malta odottaa, että saan nähdä luonnostelun tulosta. Ja, että sopiva aika koittaa ja saan uuden tatuoinnin nahkaani 🙂

Mitäs tuumaatte? (Äitini meinasi, että enkö voisi tehdä sellaista kuvaa vaikka seinälleni, enkä välttämättä itseeni… :D)

Kauneus Ystävät ja perhe Mieli Iho

Hiiri mittaa maailmaa

Viime viikkoon ja viikonloppuun on mahtunut monenmoista. Päällimmäisenä ehkä se, kun miehen lähdettyä työmatkalle useammaksi yöksi, löydän rivarikämpästämme hiirenpapanoita! Hormonit tai ei, hepulithan siitä sai.Varsin äkkiä hiirenloukku- ja karkoitin ostoksille. Saldo: yksi siimahäntä hävitetty, ilmeisesti ainakin yksi vielä jäljellä. Pitäkää peukkuja, ettei tarvitse muuttohommiin ryhtyä. Kävi sekin jo mielessä. Kotirauhaani on meinaan rikottu ja jonkin sortin turvallisuuden tunne on kateissa.

 

brunssi_18.5.2013.jpg

Aika villi meno perjantaina. Puuhailin kotikutoista mysliä lauantain brunssia varten. Mahtavaa, kun on kesä ja saa nauttia syöminkejä ystävien kanssa terassilla. Aika mahdotonta herkutteluahan se, ihanaa 😉 

Lauantaina mies sai hakea postista kauan haaveilemansa järkkärin. Minä harasin vastaan pitkään, kaapin perukoillle kun on jo muutamat vekottimet alkuinnostuksen jälkeen unohtuneet. Mutta täytyy sanoa, aika innoissani olen nyt minäkin. Voinhan hyödyntää sitä tässä hauskassa uudessa harrastuksessani. Katsotaan vain, kuinka maltan opetella kuvaamista ja niitä säätöjä. Tähän mennessä kaikki kuvat on otettu iPhonella. Olen todella huono kaiken tekniikan ja koneiden kanssa. Kuvat ja teksti saattavat tulla, miten haluavat. Mutta suunta on eteenpäin 😀

Jääkiekkoakin seurasimme. Pumppu kovilla.

Ihanasti on viikonlopun aikana aurinko paistellut. Ukkonenkin on mielikseni jyristellyt, vähän liian vähän vain 🙂 Siinä on vaan sitä jotain.

Pistin miehenikin hommiin (piiska viuhuen). Parempi panostaa vähän näihin kotijuttuihin ennen kuin taas viikolla häipyy useamman yön työreissuun. Kaappeja raivattuamme ja hiirenasoja viriteltyämme, palkitsimme itsemme kiinalaisen ravintolan buffetissa, Ju Fu:ssa. Niin namia! Voin mennä toistekin 😀

 

palikat_collage.jpg

Tällaista posti toi minulle. Vaikka olen yrittänyt pitää pään kylmänä vielä, on muutamia ihania juttuja tullut vauvalle jo hankittua <3 Eikö ole hauskat??

Alkavalla viikolla on luvassa mm. no siivoilua tietty, luonnonkosmetiikkaostoksia, tatuoinnin suunnittelua tatskaajan kanssa :D, ystävä ja kolme lastaan yökylään, mammajoogaa, keittiöremontista haaveilua jne. Niistä luultavasti lisää sitä mukaa, toivottavasti hienojen kuvien säestämänä.

Kaikki muuten hyvin ja ihanasti, vielä kun ne ylimääräiset asukit jättäisi kotimme rauhaan. Pitäkää peukkuja! Aurinkoa ja lämpöä viikkoonne 🙂

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Ystävät ja perhe