Löysin vasta tänään pihaltamme yllättyneenä valkoherukan, se varmasti kertoo, millaista ryteikköä koko takapiha on. Ulkorakennuksen takana kasvaa angervoaidassa kiinni kaksi isoa kirsikkapuuta ja yhteensä seitsemän herukkapensasta, sekä yksi kitukasvuinen karviainen.

Punaherukoita on eniten, puskat ovat väärällään ja mietin juuri, mitä niistä oikein teen. Osan noukin suoraan pakastekippoihin, koska pidän happamista marjoista aamujogurtin kanssa, mutta joku raja se on minunkin herukkakiintiölläni. Jonkinlaista mehua meinasin keittää ja ehkä kokeilla hyytelöä. Onko teillä siellä ruudun takana hyviä herukkavinkkejä?

Olen muuten aina pitänyt marjojen noukkimisesta. Tertut marjoineen pujahtavat sormien välistä yksi kerrallaan omalla rytmillään ja samalla soljuvat hiljalleen myös ajatukset ja pää tyhjenee töistä.

*

Currant season. Picking berries has it’s soothing, meditative quality that I like.